A1Uutiset

Imatralle on rakennettu lähes kilometrin mittainen puro, jonka avulla elävöitetään entuudestaan tunnettua matkailumaisemaa ja parannetaan Vuoksen uhanalaisen taimenkannan lisääntymismahdollisuuksia.

Terveellisiä rasvahappoja päätyy erityisen paljon muikkuihin. Uhkana rasvahappojen syntymiselle ja kalakantojen hyvinvoinnille on kuitenkin ilmaston lämpeneminen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus.

Silakan myrkkypitoisuudet ovat Suomen vesillä laskeneet roimasti. Toisin kuin etelämpänä Itämerellä, laskusuhdanne jatkuu meillä yhä. Syynä ovat luultavimmin teollisuuden ympäristöystävällisemmät prosessit.

Moni jää tänä jouluna rannikolla ilman kotimaista joulukalaa, kun jäätön ja tuulinen meri sekoittavat kalojen liikkeet. Joulupöytään ui siis yhä useammin kasvatettu tai tuontikala. Kalastajien saaliit ovat olleet viime vuosina niukkoja: jonkin verran ahventa ja pientä siikaa on tarttunut verkkoon.

Nimensä kala on saanut sen törrömäisistä "huulista", joka on itse asiassa ylimääräinen hengityselin, jonka avulla kala voi saada happea myös ilmasta. Kalat saattavat myös suudella toisiaan innokkaasti, joskin kyse on silloin kaikkea muuta kuin hellyyden osoittamisesta. Kalat koettavat saada siten kiinni toisen kalan huulista, ja jos se onnistuu hyvin, voivat kalat olla kiinni toisissaan useita sekunteja. Voimakkaampi, eli se, joka onnistui saamaan kiinni huulista tai vain toisesta huulesta, on voittaja, kun taas hävinneen pusukalan huulet loistavat haavoittumisen vuoksi punaisina muutaman päivän – mikä saa kalan toisinaan näyttämään siltä, että se olisi käyttänyt huulipunaa.

Tiesitkö, minkä suomalaisen kalalajin ja herkkuruoan nimen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen on keksinyt?

Lappilaisen kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan mukaan torstaina annetussa uudessa kalastusasetuksessa näkyy lappilaisten tahto.

Jouko Pekkola nosti mökkijärvestään valtavan kokoisen kalan. Se voisi olla ylivoimainen Suomen ennätys. Mutta ongelma on se, ettei kukaan tiedä, mikä se on.

Kalan syönti saattaa ehkäistä masennusta.

Uusi kalastusasetus on selvä parannus entiseen, mutta jää vajaaksi joidenkin alamittojen osalta. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Päivän kuvana on sapelisuu, eli sapelihammaskala (Chauliodus sloani).

Lapin ELY-keskuksen mukaan uusi kalastusasetus ei vaikuta Tornionjoella pilkkimiseen. Rajajoella noudatetaan rajajokisopimusta, joka menee kansallisen lainsäädännön yli.

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

Itämeren rannikko, tuhannet järvet ja sadat joet muodostavat Suomen laajan kalapaikkatarjonnan. Menit minne tahansa, kalavesiä riittää.

Kummallisen näköinen nahkiainen elää kesällä meressä jotenkin huomaamatonta elämää. Syksyllä tilanne muuttuu ja kalaa alkaa nousta virtoihin. Dokumentissa vuodelta 1983 selvitetään nahkiaisen elon salaisuuksia sekä esitellään kalan pyydystämistä Simojoella.

Ihmistä ja lohta säätelee osin sama geeni.

Kemijokisuulla pyydetään vaellussiikaa kalanviljelyä varten. Urakka on paikallisten kalastajien vastuulla.