Syksyiset metsät ovat täynnä upeita makuja. Sienet ovat terveellinen lisä retkiruokaan. Niissä on paljon kuituja, ja esimerkiksi kantarellit ja suppilovahverot sisältävät myös kohtalaisesti D2-vitamiinia. Syötävät sienet voi karkeasti jakaa kahteen kastiin; esikäsiteltävät ja suoraan käytettävät. Esikäsiteltävät sienet ryöpätään, jolloin niistä irtoavat ihmiselle haitalliset aineet pois. Ryöppääminen on väljässä vedessä keittämistä. Ryöppäämisen aikaan on tuuletuksesta huolehdittava hyvin. Kokosimme tähän kymmenen vinkkiä, joista saa hyvän lisän retkiruokaan tai jo itsessään syyn lähteä retkelle.
Ylen luonto-sivuilla oli oiva artikkeli metsäpolkujen katoamisesta. Itselleni polut ovat suorastaan elinehto: vietän paljon aikaa metsässä, ja rakastan kulkea niin tuttuja reittejä kuin aivan uusia polkututtavuuksiakin pitkin. Monessa metsässä pystyy kyllä kulkemaan myös ilman polkuja, mutta polkuja pitkin kulkeminen on nopeampaa. Niitä pitkin on helpompi myös löytää takaisin, eikä tarvitse pelätä, että omat askeleet kuluttaisivat metsän herkkää pohjakasvillisuutta.
Miljardien kirvojen muuttoaalto Suomeen toukokuussa houkutteli perässään poikkeuksellisen leppäkerttupilven. Molemmat ilmiöt tallentuivat Ilmatieteen laitoksen säätutkakuviin.
Ihan saatanan hyvä risukeitin! "Willi Puucaasu" on puliukkokeitinten kuningas. Pienen risunuotion voima moninkertaistuu tässä fysiikan lakeja törkeästi hyväksikäyttävässä pöntössä ihan kunnon kaasukeittimen veroiseksi! Ilmaisine, aina saatavilla olevine polttoaineineen tämä on täydellinen retkikeitin.
Saaristomeri on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen pienten saarten ja luotojen kokonaisuus. Kansallispuiston 2 000 saarta ovat kaksi miljardia vuotta vanhan vuoriston jäänteitä.
Vuosisadan alkupuolella lintujen nimet poikkesivat osittain nykyisin käytössä olevista. Alla olevassa taulukossa on esitelty vanhan nimen rinnalla nykyisin käytössä oleva nimi.
Veneettömille ihmisille merimatka Perämeren kansallispuistoon on ylipääsemätön. Toisaalta luonnontilaisesta olevat kansallispuistosta pystyy näkemään lähikaupunkien valoja ja teollisuuslaitoksia kahden valtakunnan alueelta.
Retkitunnelmaan tempautuu aivan eri tavalla, kun mukana on eväät. Jos retkieväiden suunnitteluun ja valmisteluun viitsii käyttää hieman aikaa ja energiaa, voi pieniinkin retkiin saada mukavaa vaihtelua ja juhlan tuntua. Ruoka on hyvä suunnitella retkellä liikutun matkan ja retkellä vietetyn ajan mukaan. Lyhyet päiväretket antavat anteeksi painavan repun, joten mukaan voi ottaa melkeinpä mitä tahansa. Pidemmillä reissuilla on kiinnitettävä huomiota ruuan painoon ja säilyvyyteen.
Glaucus atlanticus on väritykseltään hopeansininen. Parhaimmillaan se voi olla jopa noin 6 cm pitkä. Kauneudestaan huolimatta lajilla on myös synkkä puoli, sillä sinimerietanoiden parissa tavataan kannibalismia.
Leppäkerttuja on nyt Suomessa poikkeuksellisen paljon, sillä niille on tarjolla ravintoa aiempia kesiä enemmän. Tutkija Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että leppäkerttuja on ajautunut Suomeen, koska niiden ravinto on käynyt vähiin Venäjällä.
Lukijat ovat ottaneet Iltalehden toimitukseen yhteyttä viime päivinä ja ihmetelleet, mistä johtuu pääkaupunkiseudulla muutamassa paikassa nähty leppäkerttujen suoranainen invaasio.
Helsingin kaupunginteatterin kulmilla, Tokoinrannan vieressä sijaitsevassa Tarja Halosen puistossa on taideteos, joka pörisee ja surisee ja tuoksuu kesälle. Hexa-Hive on kokeellinen pesä kaupunkimehiläisille.
Paikannimet täällä Inarin alueelle kertovat muun muassa siitä, kuinka elävä luonto yhdessä ihmisen kanssa on vallannut leijonanosan paikannimistön määriteosista. Ylivoimaisesti eniten esiintyvät kalat Inarin alueen paikannimissä ja se kertoo mm. siitä, että olemme ennen muuta kalastajakansaa, mutta myös metsästäjäkansaa, tai ainakin olemme olleet sitä. Kala esiintyy peräti 338 kertaa, joista ahven on kärjessä (82 kertaa). Kakkossijan saavuttavat eläimet 318 kerralla, joista poron eri variantit esiintyvät eniten (59 kertaa). Hyvänä kolmosena tulee ihminen joka esiintyy nimenä 278:ssa paikannimessä, Antti kärjessä (36 kertaa). Neljännen sijan valloittavat linnut, joita tavataan 242:ssa paikannimessä, eniten esiintyy kaakkuria (43 kertaa), mutta kuikka ei kertaakaan. Tästä voisimme päätellä, että vanhaan aikaan tätä kahta lintulajia on pidetty saman lajin edustajana ja itse esimerkiksi olin vielä 1980-luvulla sitä mieltä, että kuikan inarinsaamen nimi on kähtee, enkä nimeä tuhtuu ollut edes kuullut.
Eri puolilla Suomea kerätään jo seitsemättä vuotta tiettyä monessa värimuodossa esiintyvää perhosta, koska niiden värivaihtelut ovat tutkijoille mysteeri. Täpläsiilikäs on laji, jonka värimuutosten arvellaan kielivän muun muassa ilmastonmuutoksesta.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.