1Uutiset - Lukemisen tähden

Tammi-maaliskuun ajaksi lomautettaneen kaikki Metsähallituksen palveluksessa työskentelevät 357 metsuria. Työsuojeluvaltuutettu ihmettelee miksi lomautukset kohdistuvat juuri metsureihin.

Metsurit

Ammattimetsuri Jaakko Pessinen tekee edelleen kuusipäiväistä työviikkoa. Parhaimpina aikoina Pessinen urakoi yli 4 000 motin vuosivauhtia. Sairauslomalla hän ei ole ollut päivääkään.

– Noin 35 vuotta olen asioista puhunut ja mieli­pi­teil­läni lienee ollut jotain vaikutusta metsäasioihin, sillä vuoden 2014 uusi metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen periaatteen. Samaa mieltä on ollut myös osa tutki­ja­kol­le­goista ja suuri määrä metsä­no­mis­tajia.

Luonnonperintösäätiön omistuksessa on tällä hetkellä 52 aluetta, tuhatkunta hehtaaria. Tämä ei kuitenkaan riitä, sanoo toiminnanjohtaja Anneli Jussila, jonka mukaan Suomesta löytyy paljon suojeltavaa.

Kukaan ei pidä tarkkaa kirjaa hirvikärpästen määristä. Jonkinlaisen suunnan tutkija saa siitä, mistä päin Suomea paikallislehtien toimittajat syksyisin soittelevat. Mutta karkottaako vanhan viinan katku hirvikärpäsen?

Ihmisen toiminta tuhoaa laajalti metsäalueita. YK on ottanut tavoitteekseen palauttaa tuhoutuneita metsäalueita. Tästä olisi valtavasti hyötyä niin luonnolle, ilmastolle kuin ihmisellekin.

TIEDE JA YMPÄRISTÖ
Kuusen pihka parantaa haavoja ja sieni-infektioita, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Mikrobiologi Arno Sipponen tutki pihkan hyötyjä väitöskirjassaan.
Pihka vaurioittaa Sipposen tutkimusten mukaan haitallisten mikrobisolujen soluseinämää, mikä estää solun energiantuotannon.

Tämänkertaisessa suomenluontolehti.fi artikkelissamme haluamme paneutua metsien tärkeyteen ja niiden suojeluun. Kuten kaikki tiedämme, metsät ovat kotimaamme Suomen valtiolle iso taloudellinen hyöty, mutta on myös hyvä muistaa niiden tärkeys maapallon hyvinvoinnille. Maapallolla vallitseva ekosysteemi tarvitsee toimiakseen muun muassa kahta erittäin tärkeää tekijää, meriä sekä metsiä. Näissä molemmissa asuu suurin osa ympäristöllemme tärkeistä elinlajeista.

opit tuntemaan metsän kasvi-, sieni- ja eläinlajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista suomalaiseen metsään elinympäristöihinsä

Lustoon on mukava tulla lasten kanssa! Näyttelyiden pienoismallit kiinnostavat varmasti kaikenikäisiä, sillä niiden avulla on helppo tutustua havainnollisella tavalla metsään ja metsän merkitykseen suomalaisten elämässä. Lustossa on myös kosketeltavia ja kokeiltavia esineitä ja kohteita: voit harjoitella puulajien tunnistusta, arvuutella, millainen turkki kullakin metsän asukkaalla on, ja kokeilla, kuinka painavia ensimmäiset moottorisahat oikein olivatkaan. Lasten puu ja karhunpesä houkuttelevat perheen pienimmät museovieraat huimiin seikkailuihin!

Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa. Ne tarjoavat myös elinympäristön sadoille uhanalaisille eliölajeille. Metsätalous, aggressiivinen maankäyttö ja soiden ojitus ovat kuitenkin vaikuttaneet voimakkaasti Suomen metsien tilaan. Niinpä jatkamme sinnikkäästi suojelutyötämme. Suojelemme myös luonnonarvoiltaan rikkaita perinneympäristöjä.

Luonnossa kalastajat ja metsästäjät voivat kokea olevansa osa ikiaikaista eränkäynnin jatkumoa. Lähes kaikkialla voi nähdä merkkejä entisaikojen pyynnistä ja elämästä. Tervahaudat ja kaskiröykkiöt kertovat, että metsiä hyödynnettiin ennenkin. Pyyntikuopat, reitit ja rakennukset kertovat eränkävijöiden elämästä.

Vastikään julkaistu tutkimus paljastaa, että kanalintupoikueita on enemmän alueilla, joissa on sekä aluskasvillisuutta että tiheämpi latvusto, kertoo Suomen riistakeskus.

Metsän elämää

Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on sitä mieltä, että jatkuvaan kasvattamiseen perustuva menetelmä olisi taloudellisesti tehokkaampi tapa hoitaa metsää.

"Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä saadut tulot ovat moninkertaiset verrattuna avohakkuihin ja uudistuksiin. Niillä on menetetty uskomaton määrä silkkaa rahaa, ja sitä voidaan pitää suurena syynä koko lamaan."

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ovat kiinnostuneimpia nuoret ja koulutetut suurten metsätilojen omistajat.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Risto Jalkanen on huolissaan koivujen kyvystä selvitä tulevasta talvesta, koska puut kärsivät useista eri taudeista.

Näin sanoo maanviljelijä Arvo Kettunen Petäjävedeltä. Hän on jo vuosikymmeniä hakannut menestyksellä metsiään yläharvennuksella. Uusi metsä kasvatetaan valmiista alikasvoksesta, usein hyvinkin vanhoista ”omaa vuoroaan” odottaneista puista.

WWF Suomen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen sisältämän 1,5 asteen lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä ylläpitää ja lisätä ilmakehän hiilidioksidin sitoutumista ekosysteemeihin,

Suomen pinta-alasta lähes 80 prosenttia on metsätalousmaata, metsäteollisuus on myös kansantaloutemme peruspilari ja joka viides suomalainen omistaa metsää.

Rupikonna uskaltautui ulos piilostaan vasta myöhään keväällä. Kuvaaja Martta