A1Uutiset

Blogissa kerrotaan helsinkiläisen pihan lintujen pesinnän alkamisesta.

Lintu sai ely-keskukselta luvan jäädä eläintarhaan.

Kurjen viimeinen lento päättyi näyttävään, mutta maanviljelijälle mahdollisesti kalliiseen laskeutumiseen. Vainaja ei noussut feenikslinnun tavoin tuhkistaan.

Materiaali on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä uutisoitaessa näistä aiheista. Kuvien julkaisun yhteydessä on aina mainittava kuvaajan nimi tai muu kuvan yhteydessä nimetty lähde.

Jouko Alhainen havainnoi ja lukee luontoa ainutlaatuisella tavalla. Siipirikkoja kurkia hoitaessaan hän on oppinut paljon viisailta linnuilta.

Suomeen saapuu joka kevät muutamia kymmeniä ja jopa satoja kattohaikaroita. Suomessa on todettu ainoastaan yksi onnistunut kattohaikaran pesintä.

Palokärki on suurin tikkamme – ja myös kuuluvin. Näin keväisellä soitimellaan se rummuttaa puun runkoon tai tolpan nokkaan ja huutelee kvi-kvi-kvi tai kui-kui-kui-kui.

Arosuohaukka Selja viipyi pitkään Hollannissa, mutta nyt se on taas matkalla.

Lukija kertoo, että samainen metso on häiriköinyt Kouvolan Sippolassa aikaisempinakin keväinä.

Lentokyvyttömyyden ja suuren elopainon lisäksi monet kakapoja tavaneet ovat kuvailleet lintuja persoonallisuuksiksi.

Matala saaristoluonto tarjoaa runsaalle rantalintukannalle hyvät syömis- ja pesimismahdollisuudet. Merenkurkun saaristo on luonnollinen muuttoreitti noin 300 000- 400 000 linnulle vuodessa, jotka muuttavat pohjoiseen tai luoteeseen kohti Norjan ja Ruotsin tunturialueita.

Isokari on keväisin ja syksyisin hyvä paikka muutonseurannalle, ja saarella pesii vuosittain hieno kirjo hyvin erityyppisiä lintulajeja. Isokari kuuluu Seksmiilarin saariston Natura-alueeseen, johon voi tutustua tarkemmin Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa ymparisto.fi.

Juuri nyt kaakkuri huutaa villit huutonsa suomalaisille erämaille, mutta se jatkaa hurjia palaverejaan vielä pitkälle kesäänkin.

Heljä Vähämaan kotitilalla Suomussalmella ramppaa nyt bongareita Hangosta asti. Syynä on amerikkalainen valkokurkkusirkku, joka on jättiharvinaisuus Kainuun korpimailla.

Moni lintu viihtyy kaupungissa ravinnon, suojan ja pesäpaikkojen vuoksi.

Seilin saaren sääksikamera seuraa sääksien elämää Turun saaristossa.

Orr orrr orro – pist! Lehtokurppa suorittaa jokailtaisen reviirilentonsa lähes kellon tarkkuudella.

Nyt voi jo kuulla laulu-joutsenen trumpettia ja pian sammakon kurnutusta. Kevätseurannan teemana ovat tänä vuonna äänet, mutta muitakin havaintoja kerätään.
Kuuntele keväisiä linnun ääniä!

Västäräkkikin on silmällä pidettävä laji, mutta onneksi ainakin vielä aika yleinen myös pihoissa ja rannoilla.

Riesaa myyristä, harmia etanoista, kiusaa kirvoista, liikaa räkättirastaita, kamalasti hyttysiä ja paarmoja? Ratkaisu voi löytyä pönttöjen ripustamisesta. Linnut ja lepakot hoitavat eliötasapainon kuntoon kestävästi.

Rengastus on tärkeä apuväline muutontutkimuksessa: sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista. Muutontutkimuksen lisäksi rengastus on korvaamaton tutkimusmenetelmä monilla muilla lintutieteen osa-alueilla. Rengastuksen avulla saadaan tietoa mm. lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista,yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta ja eri ominaisuuksien periytyvyydestä, lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta ja hyväksikäytöstä. Rengastuksen tuottama tieto edistää myös lintujen suojelua.