A1Uutiset

Lohennousu vaikuttaa onnistuvan hyvin Simo- ja Tornionjoella. Tornionjoelle on noussut jo 15 000 lohta ja Simojoella tehtiin toissa päivänä uusi vuorokausiennätys, 250 lohta.

Tamperelainen Tommi Heinonen kävi kalastajauransa kovimman kamppailun viime lauantaina Porin edustalla.

Hulkkianjärvi kimmeltää sinisenä ja terveenä Miehikkälässä, Venäjän rajalla. On alkamassa viides kesä sen jälkeen, kun järvi täytettiin kuivatuksen jälkeen uudestaan. Operaatio onnistui niin hyvin, että asiantuntijatkin ovat nyt ihmeissään.

2000-luvulla vapaa-ajankalastajien määrä on vähentynyt neljänneksellä. Merkittävin syy suosion hiipumiseen on muiden harrastusten lisääntyminen.

AHVENKOSKI On huhtikuinen lauantai. Ilma on viileä ja sateinen, räntäsade muistuttaa paikoitellen olemassaolostaan. Meren rannalla olevan mökin terassilta raikuu iloinen puheensorina. Kymmenkunta ihmistä on kerääntynyt suuren puupöydän ääreen. Täällä kalajutut eivät ole kiellettyjä, päinvastoin. Mitä parempi tarina, sitä enemmän muut innostuvat.

Suomen Kalakirjasto on harrastuksen pohjalta syntynyt yksityinen kalakirjasto. Vanhat kalakirjat ovat säilyneet näihin päiviin asti valtion tutkimuslaitosten ja yliopistojen kirjastoissa. Nyt valtion tutkimuslaitokset ovat hävittäneet kirjastonsa lähes kokonaan ja paineet yliopistojen kirjastojen supistamiseen lisääntyvät koko ajan. Kansalliskirjastolla on oma merkittävä tehtävänsä, mutta senkin toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Tästä johtuen yksityisten keräilijöiden merkitys kulttuurin siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle on kasvanut merkittävästi.

Jussi Solehmainen on sukeltanut jo lähes kaksikymmentä vuotta esimerkiksi Thaimaan ja Välimeren vesissä. Sukellusuran ainutlaatuisin kokemus uiskenteli kuitenkin vastaan Suomen sisävesissä: Solehmainen päätyi keskelle valtavaa särkiparvea.

Isän ja pojan kalastusreissu sai hienon käänteen. Isä nosti haavilla toisiinsa jumittuneet hauet veneeseen.

Miltei keskellä Vaasan kaupunkia Onkilahdessa upotetaan kuusenoksia jään alle. Kyseessä on projekti, jossa keinotekoisia kutualustoja eli turoja tekemällä pyritään saamaan ahven kutemaan paremmin myös rakennetussa ympäristössä.

Särkien ja lahnojen hyötykäyttöä on jaksettu edistää monta kertaa viimeisten vuosikymmenien aikana. Mieluummin kuitenkin suomalaisten lautaselle päätyy norjalainen kasvatuslohi. Nyt vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä ihmisravinnoksi edistää John Nurmisen säätiön Lähikalahanke.

Yhteistyöryhmä alkaa pohtia vaelluskalakantojen elvyttämistä Suomen pisimmässä joessa Kemijoessa. Työ toimenpidesuunnitelman valmistelemiseksi kestää puolitoista vuotta, ja sen rahoittavat vesivoimayhtiöt Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy.

KALASTUS Suomen vaativin kalastuskilpailu Kalamaraton miteltiin tänä viikonloppuna Helsingissä.

Pohjanlahdella tapahtuva Itämeren lohen kalastus on nyt tasolla, jonka ei pitäisi uhata lohikantojen elpymistä. WWF ei kuitenkaan julista villiä lohta pelastetuksi.

Kalaan ei saa enää tarttua tahallisesti koukuilla ulkopuolelta.

Virossa napattu jättihauki on herättänyt epäilyjä kalavaleesta. Kalastuseksperttien mukaan hauki saattaa kuitenkin kasvaa hyvinkin suureksi ja epäilemättä Suomenkin vesistöissä ui vastaavanlainen parikymmenkiloinen poikkeusyksilö.

Suomessa esiintyviä vaelluskalalajeja ovat: lohi, taimen, nieriä (osa ei vaella), vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. Nämä kaikki ovat uhanalaisia.

Miksi kiikuttaa lohta satojen kilometrien päästä kouluruokalautasille, kun lähijärvestä hoitokalastetaan särkeä yli 50 000 kiloa vuosittain? Lahdessa aiotaan koululaisten ruokalistalle nostaa lähijärven särkimurekepihvi.

Vehkaperän veljekset Mauri ja Paavo ovat kalastaneet koko ikänsä. Talvella he kalastavat verkoilla, jotka vedetään jään alle heti kohta jäiden tultua. Vaikka joskus tuntuukin siltä, onko kalastamisessa mitään järkeä, veri vetää sinne aina uudelleen.