A1Uutiset

Luonnontieteilijät mittaavat tutkimuksiaan varten luonnon ilmiöitä ja keräävät luonnosta näytteitä. Välineiksi tarvitaan laitteita, mittareita ja astioita. Kesän kunniaksi valitsimme kuukauden esineeksi metsäntutkimuksessa käytetyn mittausastian, kyvetin, jonka on kehittänyt kyläseppä Juupajoelta.

Helmikuun 18. päivä Sarka-museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa avautuu uusi Lumoavat laitumet –näyttely. Näyttely kertoo luonnonlaitumista ja laidunnuksesta luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Luonnonlaitumet tarjoavat kodin sadoille eliölajeille. Ne luovat elinedellytyksiä myös monille uhanalaisille kasvi- hyönteis-, lintu- ja sienilajeille. Näyttely toteutetaan yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomi ry:n kanssa, jonka koordinoima Lumolaidun-hanke kartoittaa laitumien eliöstöä yhdeksällä luonnonlaitumia ylläpitävällä maatilalla Suomessa.

Juhannusta on jo kauan sitten juhlittu keskikesän juhlana. Juhlan on ollut tarkoitus juhlistaa luonnon vehreyttä sekä kukkia ja keskikesää kauneimmassa muodossaan. Keskiajalla kesäkuun 24.päivä omistettiin Johannekselle, kristinuskon herran kastajalle. Nimestä Johannes saatiinkiin keskikesän juhlalle nimi; juhannus. Joillekin voi taas “mittumaari” kuulostaa tutummalta termiltä. Mittumaari juontuu ruotsin keskikesää tarkoittavasta sanasta midsommar. Juhannuksen aikoihin päivät ovat pisimmillään ja myös juhannuksen säähän on kautta aikojen liitetty erilaisia ennustuksia.

Millainen on suomalainen luonto perinteisenä talvena? Mikä kuva tallentaa lumen ja jään vuodenajan ja sen eläjät parhaiten? Suomen Luonnon kuvakisa etsii talven 2023-2024 parasta talviluontokuvaa ja tallentaa samalla kuluvan talven näkymät jälkipolville. Osallistu ja piirrä kanssamme näkyviin suomalaisen talven kasvot!

Ympäristön kannalta digitalisaatio tuntuu ensisijaisesti hyvältä kehitykseltä, voihan esimerkiksi palaverit hoitaa matkustamisen sijaan videokokouksella. Digitalisaatiolla on kuitenkin oma hiilijalanjälkensä, johon on herätty vasta viime vuosina.

Aurinkoista kevätaamua! Nyt jo hiukan lämpiääkin. Huhtikuun vaihtelevat säät ovat käsite. Jos kesä antaa vielä odottaa itseään, on lohdullista tietää, että: ”Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato” (Kuorevesi). Kaikella on aikansa luonnon kiertokulussa ja vuodenaikojen vaihtelussa. Etenkin keväinen sade on odotettua ja toivottua kuivien keväiden maassamme: ”Kevväine saaje ei oo vettä, se o mettä” (Vuoksenranta).  Ja joskus se hyvä vuosi tulee kuitenkin: ”Sattain suvet tulee, ja vuarotelen hyvät vuaret” (Lieto).

Sarka-museon vuoden 2022 vaihtuva näyttely Lumoavat laitumet (18.2.2022–9.1.2023) esittelee laidunnusta ja luonnonlaitumia luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Näyttelyyn liittyen sosiaalisessa mediassa julkaistaan vuoden mittaan pieniä tietoiskuja perinnemaiseman ja laidunmaiden eliöistä; linnuista, hyönteisistä, kasveista ja sienistä. Keväällä esiteltiin monille tuttuja muuttolintuja, kuten kiuru ja västäräkki, mutta kampanjassa huomiota saavat myös harvinaisemmat ja vieraammat eliöt, kuten aika suloiselta kuulostava sieni, suklaajänönkorva, ja vaaksiaisten heimoon kuuluva vihreäsilmäinen kesäpiimäheikki.

Keväällä taivasta on kiinnostavaa tarkkailla, kun talven tähtikuviot siirtyvät kevään kuvioiden alta. Mitä muuta taivaalla voi nähdä? Miten päästä tähtiharrastuksessa alkuun? Ymmärtävätkö taivaan tarkkailijat jotakin syvempää elämästä ja ihmisen merkityksestä osana kosmoksen liikettä?

Radioamatöörit ottavat omalla kalustollaan yhteyttä muihin radioamatööreihin ympäri maailmaa. Yhteyden saatua vaihdetaan vastaanottajan kanssa esimerkiksi kuuluvuusraportti ja saatetaan jutustella vaikka säästä tai melkeinpä mistä tahansa. Retkeilyharrastukseen tämän voi yhdistää niin, että operoi vaikkapa riippumattoleiristä käsin, kuten itse teen. Mikä mukavampaa kuin loikoilla riippumatossa katsoen järveä sekä samalla keskustelee ympäri maailmaa! Luonnollisesti tavoitteena on myös nauttia luonnossa oleskelusta ja tehdä kaikki luontoa vahingoittamatta.