Tästä löydät kaikki suomen kielen lukusanat (numeraalit) nollasta 2050:een ja ylikin. Lueteltuina ovat kirjakieliset muodot, joitain vanhahtavia muotoja sekä puhekieliset muodot. Luettelosta voit tarkistaa, paljonko on yksikolmatta ja tuhannen tuhatta. Järjestyslukujen kohdalta löydät myös roomalaiset numerot. Listojen lopussa on myös murtolukuja. Taivutusmuodoista on oma luettelo.
Adpositio on yhteisnimitys postpositioille ja prepositioille. Adpositiot ovat sanoja, jotka ilmaisevat olion tai asian suhdetta johonkin toiseen olioon tai asiaan.
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista. Tyypillinen verbi ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista[1]. Verbi voi taipua esimerkiksi toimijan persoonan tai luvun mukaan, mutta näin ei tapahdu kaikissa kielissä.
Numeraalit eli lukusanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin. Numeraali ilmaisee lukua ja määrää, ja suomessa se taipuu sijan ja luvun mukaan. Muissa kielissä se voi taipua myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa. Adjektiivi ilmaisee asian tai esineen laatua. Se vastaa kysymykseen millainen[1].
Kielen sanat on tapana ryhmittää sanaluokkiin. Mitään yleispätevää, kaikki kielet kattavaa sanaluokkajakoa ei kuitenkaan voida esittää. Tavallisimpia sanaluokkajaon lähtökohtia ovat olleet sanojen taipuminen ja merkitys. Myös lauseoppi eli syntaksi on toisinaan otettu sanaluokkajaon perustaksi. Kuitenkaan mikään näistä perusteista ei ole yksinään riittävä. Esimerkiksi syntaksiin perustuva sanaluokkajako ei ole mahdollista, ellei tunneta sanojen merkityksiä.
Sanaluokista tarkemmin: taivutus ja jakaminen. Lisäksi sanojen johtaminen. Selostettu. Voit vapaasti jakaa videota. Lisenssi cc-by-nc-sa. Jos muokkaat ja jaa...
Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä tai keinoa[1]. Samanlaisessa tehtävässä käytetään usein myös nominien taivutusmuotoja, esimerkiksi paikallissijamuotoja, ja adverbejä syntyy myös kiteytymällä taivutetuista nomineista. Monet paikkaa ilmaisevat adverbit muodostuvatkin itse asiassa nominivartalosta, joka on taivutettu muuten suomen nykykielestä hävinneessä sijamuodossa, kuten latiivissa.
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin. Pronomineja käytetään jonkin substantiivin tai adjektiivin sijasta. Usein pronominilla viitataan johonkin, mikä on edellä mainittu, ja sanaa, johon se täten viittaa, sanotaan pronominin korrelaatiksi.[1] Suomen kielessä pronominia taivutetaan sijan ja luvun mukaan. Indoeurooppalaisissa kielissä sitä voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista. Substantiivi ilmaisee asiaa tai esinettä ja suomessa sitä taivutetaan sijamuodoissa, luvuissa ja omistusliitteitä liittämällä, minkä lisäksi voidaan lisätä liitepartikkeleita. Suomessa substantiivi kuuluu nomineihin. Muissa kielissä substantiivia voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvussa eli genuksessa. Esimerkiksi saksassa jokaisella substantiivilla on suku ja sen mukainen artikkeli, jota taivuttamalla ilmaistaan sanan sijamuoto. Saksassa nämä artikkelit ovat yksikössä der , das ja die sekä monikossa pelkkä die. Joissain kielissä substantiiveihin voidaan myös liittää verbien taivutuspäätteitä.
Onnistuin saamaan tämän sanalistan talteen, vaikka se oli jo linkistä kadonnut. Tässä se on puhdistettuna kaikista ylimääräisistä merkeistä) Se on ns. Kielipankin frekvenssilista, jolla on jo vuosia harteillaan, minkä näkee eräistä sanoista. Se huolellisesti tehty, alkuperäisessä listassa on tarkka esiintymisfrekvenssi ja sanaluokka. Keksin Text Mechanicista työkalun, jolla listasta voi poimia erilleen sanaluokat, jonka jälkeen puhdistin listan ylimääräisistä merkeistä. Käytin siihen myös Muistion toimintoja, varmaankin samat olisivat löytyneet myös monipuolisesta Text Mechanicista.
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista. Tyypillinen verbi ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista. Verbi voi taipua esimerkiksi toimijan persoonan tai luvun mukaan, mutta näin ei tapahdu kaikissa kielissä. Lauseen rakenteen kannalta verbin keskeinen tehtävä on toimia predikaattina eli lauseen ytimenä. Suomen kielessä predikaatti on finiittinen eli persoonamuotoinen verbi, joita on jokaisessa lauseessa yksi.
Sanaluokista tarkemmin: taivutus ja jakaminen. Lisäksi sanojen johtaminen. Selostettu. Voit vapaasti jakaa videota. Lisenssi cc-by-nc-sa. Jos muokkaat ja jaa...
Sanaluokkien ymmärtämistä harjoitellaan peruskoulussa paljonkin. Sillä on siis arvoa. Tässä on kone, jolla peruskoululaisenkin voi laittaa harjoittelemaan sanaluokkia. Samalla hän voi tarkistaa sanojen merkityksen.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
