Lapio - Wikipedia
Lapio on työkalu, jossa on varsi ja litteä, leveä pää. Lapiolla kaivetaan ja siirretään muun muassa maata, hiekkaa, roskia, hiiliä ja lunta.
A1Uutiset
3.4M views |
+1.6K today
 Your new post is loading...
Scoop.it!
 Turska - WikipediaEri turskakannat tulevat sukukypsiksi eri ikäisinä. Kutuaika on kerran vuodessa ja kestää muutaman kuukauden. Kutuaika vaihtelee alueittain; levinneisyysalueen eteläosissa kutu on alkutalvesta, Itämeressä huhtikuusta heinäkuuhun. Kutuaikana turskat liikkuvat suurissa parvissa ja kutu yleensä tapahtuu pohjan tuntumassa. Mädin turska laskee useassa erillisessä erässä. Mätimunat ovat pieniä ja kelluvia. 
Scoop.it!
 Makrilli - WikipediaMakrilli ( Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkala, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia. Koska sen selkäpuoli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät kalat eivät näe niitä kovin helposti. Makrillit ovat tärkeä osa monien suurten merieläinten, kuten delfiinien, haiden ja miekkakalojen ruokavaliota.
Scoop.it!
 Lohi - WikipediaLohi ( Salmo salar) on lohikalojen heimoon kuuluva vaelluskala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa. Lohi on tärkeä ruokakala, ja maailmanlaajuisesti yksi kalanviljelyssä eniten tuotettuja kalalajeja. Se on lisäksi tavoiteltu saaliskala. Lohesta tunnetaan kaksi ekologista muotoa. Meriin vaeltavista lohikannoista käytetään nimitystä merilohi erotukseksi järvilohesta, jolla viitataan koko elämänsä sisävesissä viettäviin lohikantoihin.
Scoop.it!
 Niittyleinikki - WikipediaNiittyleinikki on monimuotoinen ja puutteellisesti selvitetty laji. Alalajeja, variaatioita ja niiden välimuotoja esiintyy runsaasti. Suomessa niittyleinikistä erotellaan kolme alalajia: piennarniittyleinikki ( R. acris ssp. acris), puistoniittyleinikki ( R. acris ssp. friesianus) ja lapinniittyleinikki ( R. acris ssp. borealis). Lapinniittyleinikki jaetaan nykyään lisäksi kahteen eri muotoon: idänniittyleinikkiin ( R. acris ssp.
Scoop.it!
 Apilat - WikipediaApilat ovat yksi-, kaksi- tai monivuotisia ja niiden lehdet yleensä kolmisormisia. Lehdykät ovat usein nirhalaitaiset. Kukinto on kasvin latvassa sijaitseva lähes yksivärinen mykerömäinen tai pitkulainen tähkä tai terttu, jonka väri vaihtelee valkoisesta keltaiseen ja punaiseen. Palot ovat avautumattomia ja verhiön kätkemiä.
Scoop.it!
 Suopursu - WikipediaSuopursulla on voimakas, joillekin ihmisille helposti päänsärkyä aiheuttava tuoksu. Tuoksu johtuu eteerisistä öljyistä kuten ledoli, palustroli ja myrseeni. Suopursu sisältää lisäksi flavonoideja kuten kversetiiniä ja sen johdannaisia kvesitriiniä ja hydrosidia sekä fenoliglykosideihin kuuluvia arbutiinia (C 12H 16O 7) ja metyyliarbutiinia.
Scoop.it!
 Kissankello - WikipediaKissankello kasvattaa ensimmäisenä vuonna pääjuuren ja matalan lehtiruusukkeen. Toisena vuonna kasvavat kukkaversot, jolloin kasvi myös kehittää uusia ruusukeversoja muodostavia maanalaisia rönsyjä. Kukkaversojen lehdet poikkeavat malliltaan huomattavasti ensimmäisen vuoden ruusukeversojen munuaismallisista lehdistä, jotka yleensä kuihtuvat kukinnan alkaessa kesäkuussa. Kukinta-aikaa kestää kesäkuusta elokuuhun. Kellomaiset kukat ovat nuokkuvia, vaaleansinisiä (harvinaisemmin valkeita) ja kooltaan 10-30 mm.
Scoop.it!
 Leskenlehti - WikipediaLeskenlehti ( Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Sitä tavataan yleisesti lähes koko Euroopassa. Myös Suomessa se on hyvin yleinen laji. Leskenlehti on Itä-Uudenmaan maakuntakasvi.
Scoop.it!
 Lepät - WikipediaLepät ( Alnus) on koivukasvien ( Betulaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, joka sisältää noin 30 puu- ja pensaslajia. Lepät ovat levinneet koko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealle vyöhykkeelle, joitain lajeja tavataan myös Andeilla. Suomessa kasvaa kaksi lajia yleisenä, harmaaleppä ( Alnus incana) ja tervaleppä ( Alnus glutinosa), jotka ovat myös laajalle levinneitä Euraasiassa.
Scoop.it!
 Pihlajat - WikipediaPihlajat ( Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100-200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajia on monia lähisukuisia kantoja, jotka toiset kasvitieteilijät laskevat erillisiksi lajeiksi, toiset eivät. Pihlajat kuuluvat ruusukasvien heimoon ( Rosaceae) ja ovat varsin läheistä sukua orapihlajille ( Crataegus) ja omenapuille ( Malus).
Scoop.it!
 Metsähaapa - WikipediaMetsähaapa eli haapa ( Populus tremula) on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Se on nopeakasvuinen puu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Puuaines on pehmeää ja vaaleaa.
Scoop.it!
 Karvarousku - Wikipediahaaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
|
Scoop.it!
 Kukkakaali - WikipediaKukkakaali ( Brassica oleracea var. botrytis) on kaalin muunnos. Kukkakaalilla on ylöspäin varsilehtien suojaama kupu, joka on muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista. Se muistuttaa rakenteeltaan, vaikka ei väriltään parsakaalia. Kukkakaalista löytyy myös eksoottisen näköisiä muunnelmia, kuten Romanesco, jonka kukinnot ovat täysin symmetrisiä ja muodostavat fraktaalikierteitä.
Scoop.it!
 Ankerias - WikipediaAnkeriasta syödään paljon Saksassa, Englannissa ja Virossa. Ankerias on erittäin vahva ja sitkeähenkinen, minkä lisäksi se osaa kiemurrella myös taaksepäin. Se kaivautuu usein nuorena hiekan sekaan. Ankerias voi elää hyvin vanhaksi, vanhin tunnettu yksilö saavutti akvaariossa 88 vuoden iän ja elokuussa 2014 kuolleen Brantevikin ankeriaan on väitetty olleen 155-vuotias.
Scoop.it!
 Kampela - WikipediaKampela ( Platichthys flesus) on litteä kala, jonka vatsa on useimmiten vasemmalla kyljellä ja selkä (silmät) oikealla kyljellä. Kampela elää meri- ja murtovedessä yleensä mutaisella merenpohjalla enintään noin 50 metrin syvyydessä. Suomessa sitä tavataan eniten Porin ja Porvoon välisellä merialueella, mutta myös Utsjoen Pulmankijärvessä. Itämeressä elää myös kolme muuta kampelalajia: hieta-, puna- ja piikkikampela.
Scoop.it!
 Särki - WikipediaSärki ( Rutilus rutilus) on makean ja murtoveden kala. Sillä on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt ja sen suomut ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15-25 cm:n pituiseksi, joskus jopa 45 cm pitkäksi. Särkeä muistuttavia suomalaisia kalalajeja ovat seipi, sorva, säyne, toutain ja turpa.
Scoop.it!
 Kullero - WikipediaMonivuotinen kullero kasvattaa pystyn, 30-60 cm pitkän, kaljun varren. Varsi on useimmiten haaraton. Juurakko on pysty. Aluslehdet ovat pitkäruotisia ja vanhat ruodit säilyvät säikeinä varren tyvellä. Aluslehtien lapa on 7-15 cm leveä, hieman pituuttaan leveämpi ja tavallisesti viisijakoinen- tai osainen. Lavan tyveen saakka ulottuvat liuskat ovat 3-6-hampaisia.
Scoop.it!
 Kanerva - WikipediaKanerva kasvaa lähes koko Euroopassa. Se puuttuu kuitenkin pohjoisessa olosuhteiltaan aivan karuimmilta alueilta, kuten Islannin sisämaasta ja Lapin korkeimmilta tuntureilta, ja toisaalta etelässä suuresta osasta Välimeren ranta-alueita, Unkarin pustalta sekä Kaakkois-Euroopan aroilta ja Kaukasukselta. Se on levinnyt myös jossain määrin Vähään-Aasiaan ja Venäjältä Siperian puolelle sekä Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuteen Seelantiin.
Scoop.it!
 Rentukka - WikipediaRentukka on tyypillinen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeiden vyöhykkeiden laji. Sitä tavataan kaikissa Pohjoismaissa sekä Euroopassa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu Pohjois-Aasiassa aika Keski-Siperiaan saakka. Pohjois-Amerikassa rentukkaa kasvaa Yhdysvaltain itä- ja keskiosista Kanadan keskiosiin. Suomessa rentukka on yleinen koko maassa. Alalajeista rantarentukkaa tavataan koko maassa, purorentukkaa puolestaa Kainuussa ja Lapissa.
Scoop.it!
 Päivänkakkara - WikipediaPäivänkakkara ( Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.
Scoop.it!
 Voikukka - WikipediaVoikukka ( Taraxacum officinale) on usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää tehokkaasti siementensä avulla. Voikukka on kuitenkin myös kauppayrtti, johon viittaa nimessä esiintyvä officinale (officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä). Ympäri maailmaa tavataan useita voikukan alalajeja, joiden väliset erot saattavat olla hyvinkin vähäisiä.
Scoop.it!
 Pajut - WikipediaNopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna ( vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin.
Scoop.it!
 Vaahterat - WikipediaVaahterat ovat kesävihantia, tavallisesti yksikotisia puita tai pensaita. Lehdet kasvavat vastakkain. Lehtilapa on yleensä liuskainen. Kukinto on terttumainen huiskilo. Hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.
Scoop.it!
 Kangasrousku - Wikipediahaaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
|
