1Uutiset - Lukemisen tähden

Kun retkeilee tarpeeksi, maastosilmä kehittyy.

Klikkaa kuvaa tai tätä päästäksesi lukemaan linkkejä saamelaiskulttuurista. Olen kerännyt myös erikseen linkkejä

Olen kerännyt myös erikseen linkkejä saamelaiskulttuurista. Lapin linkkejä on täällä, mutta en aina ole muistanut tagittaa. Poroa koskevia linkkejä.

Koska asun Torniossa Merilapissa, olen kerännyt Torniota ja ympäristöä koskevia linkkejä tähän. Hyvin moni Kemiä tai Keminmaata koskeva linkki on siinä mukana.

Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino. Suomessa sitä harjoittavat sekä saamelaiset, suomalais-saamelaiset, että suomalaiset. Se on käytänteiltään jossain kotieläintalouden ja metsästyksen välillä, sillä porokantoja hoidetaan aktiivisesti, mutta porot kuitenkin laiduntavat vapaina. Poronhoitoa harjoitetaan Euroopassa ja Aasiassa, sen sijaan Pohjois-Amerikan karibuja ei ole koskaan kesytetty[1]. Tässä artikkelissa esitellään lähinnä Fennoskandian ja erityisesti Suomen alueen poronhoitoa.

Poro (tieteellinen nimi Rangifer tarandus tarandus L.) Poro on pitkäraajainen, nelivarpainen hirvieläin (Cervidae), kasvissyöjä ja märehtijä. Sen raajat päättyvät sorkkiin eli koparoihin. Koparan etuvarpaiden kynnet ovat pitkät, leveät ja kärjestään puolikuun muotoiset.

Maaliskuun puolivälissä Yle Radio 1:ssä soivat Lapin ja luonnon laulut, kun Rovaniemen kirkosta radioidaan yhteislauluilta suorana lähetyksenä. Kerro meille, mikä on sinun toivelaulusi!

Amerikkalainen kaapelikanava CNN vieraili Rovaniemellä.

Poromiesten itsensä muokkauttamat taljat halutaan pian matkamuistomyymälöiden hyllyille kiinalaisten tuotteiden tilalle.

Katri Niskanen ottaa Kilpisjärvellä Saanasta vuoden aikana 12 kuvaa, yhden joka kuukausi.

Pulmankijärven asukkaat toivovat parempaa yhteistyötä viranomaisilta

Tuntureita on tyypiltään monenlaisia. On pyöreähköä tai kupolimaista oaivia ja terävämpää tyyppiä edustavaa tsokkaa.

Poro on puolikesy hyötyeläin, joka muistuttaa kantamuotoaan tunturipeuraa. Poron erinomaisesti sopeutunut pohjolan ankariin olosuhteisiin.

Poroerotus on tapahtuma, jossa porotokka ajetaan aitaukseen, pääasiallisena tarkoituksena merkitä vasat ja erottaa teuraaksi menevät porot muista. Samalla siitokseen jäävät eloporot luetaan lukulistoihin. Poroerotus on olennainen osa porotaloutta, joka on yhä tärkeä elinkeino suurimmassa osassa Lappia. Poron lihaa on vuosittain myytävänä noin kaksi miljoonaa kiloa.

Aura-auton kuljettajalle on kertynyt alkutalven aikana saman verran ajoa kuin normaalina talvena keskimäärin.

Suomi teki erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944 ja rauhansopimus edellytti maassa olleiden saksalaisjoukkojen evakuoimista  tai ajamista pois maasta. Syntyi ns. Lapin sota.

Katri Niskanen ottaa Kilpisjärvellä Saanasta vuoden aikana 12 kuvaa, yhden joka kuukausi.

Porot etsivät ravintonsa talvella kaivamalla. Keväällä syntyneet urosvasat joutuvat kaivamaan yksin, naarailla on vielä emä apunaan.

Lapin paikannimissä, saamenkielessä ja siitä tehdyissä johdoksissa on kosolti mieltä kutkuttavia sanoja.

Enontekiön kunnan kaamoskamera näyttää kaamoksen, joka mykistää kauneudellaan monet eurooppalaiset.