A1Uutiset

Inarissa Muddusjärven paliskunnan poroja kuolee nälkään hakkuiden hävitettyä luppojäkälää tuottavia vanhoja metsiä.

Tavanomaista suuremman lumimäärän ja vähäisen tuulen vuoksi Finnmarkin porot eivät pääse kaivamaan ravintoa laitumilta.

Tunturipeura on Etelä-Norjassa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä elävä peuran alalaji. Puolikesy poro on jalostettu tunturipeurasta, joten ne ovat samaa alalajia.

Poroprojektissa on kehitetty työkalupakki, jonka avulla pyritään selvittämään, milloin peurasta tuli nykyisenlainen poro ja mitä matkan varrella on tapahtunut.

Porot etsivät ravintonsa talvella kaivamalla. Keväällä syntyneet urosvasat joutuvat kaivamaan yksin, naarailla on vielä emä apunaan.

Poromiesten itsensä muokkauttamat taljat halutaan pian matkamuistomyymälöiden hyllyille kiinalaisten tuotteiden tilalle.

Yhdysvaltalaispujottelija Mikaela Shiffrin nimesi neljännen palkintoporonsa Ingemariksi.

Hyvät oli painit, 25-vuotias Janne Roivas tuumaa.

Jännitteiden ratkaisemiseksi Kuusamossa perustettiin yhteistyöryhmä, johon on koottu eri osapuolia edustavia paikallisia tahoja.

Poronhoito on mullistunut viime vuosikymmeninä, kun laidunolosuhteet ovat muuttuneet vaikeammiksi.

Poro on puolikesy hyötyeläin, joka muistuttaa kantamuotoaan tunturipeuraa. Poron erinomaisesti sopeutunut pohjolan ankariin olosuhteisiin.

Poroerotus on tapahtuma, jossa porotokka ajetaan aitaukseen, pääasiallisena tarkoituksena merkitä vasat ja erottaa teuraaksi menevät porot muista. Samalla siitokseen jäävät eloporot luetaan lukulistoihin. Poroerotus on olennainen osa porotaloutta, joka on yhä tärkeä elinkeino suurimmassa osassa Lappia. Poron lihaa on vuosittain myytävänä noin kaksi miljoonaa kiloa.

Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino. Suomessa sitä harjoittavat sekä saamelaiset, suomalais-saamelaiset, että suomalaiset. Se on käytänteiltään jossain kotieläintalouden ja metsästyksen välillä, sillä porokantoja hoidetaan aktiivisesti, mutta porot kuitenkin laiduntavat vapaina. Poronhoitoa harjoitetaan Euroopassa ja Aasiassa, sen sijaan Pohjois-Amerikan karibuja ei ole koskaan kesytetty[1]. Tässä artikkelissa esitellään lähinnä Fennoskandian ja erityisesti Suomen alueen poronhoitoa.

Poro (tieteellinen nimi Rangifer tarandus tarandus L.) Poro on pitkäraajainen, nelivarpainen hirvieläin (Cervidae), kasvissyöjä ja märehtijä. Sen raajat päättyvät sorkkiin eli koparoihin. Koparan etuvarpaiden kynnet ovat pitkät, leveät ja kärjestään puolikuun muotoiset.

Vuosi sitten Ylitorniolla kadonnut matkailukäyttöön koulutettu poro oli jäänyt auton alle ja kuljetettu metsään.

Tuore tutkimus todistaa, että poronhoitajien työ on fyysisesti raskasta.

Joulukalenterissa kuultiin poroja ja poroista.

Porontaljan hinta on laskenut merkittävästi. Myynti ei välttämättä enää kannata.

Tutkimustiedon puutteen vuoksi ei tiedetä kumpi on porolle pahempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, vai se, että stressaantunutta poroa pidetään kiinni pitkään ja odotetaan lääkeaineen vaikutusta.

Porot ovat viilentyneet Rovaniemen rannoilla myös aikaisempina kesinä.