A1Uutiset

Kalaoppaan mukaan kala on tiettävästi suurin koskaan vangittu ja vapaaksi päästetty ruijanpallas.

Järvilohen yleisväritys riippuu veden väristä. Kirkkaassa vedessä kalat ovat hopeakylkisiä, tummassa vedessä ne saavat ruskean sävyn.

Pirkanmaan vesissä elelee 40 kalalajia ja kaksi rapulajia. Tärkeimpien viehekalastuksen saalislajien kantojen vahvuudesta on esitetty arvio (1-3 tähteä) Kalapassin järvi- ja koskilupa-alueiden esittelysivuilla. Arvio on lähinnä suuntaa antava, koska kannat vaihtelevat vuosittain. Se on lisäksi suhteutettu eri lajien yleiseen esiintymiseen nähden eli esimerkiksi hauen ja järvilohen osalta lähtökohta on hyvin erilainen. Saalislajien alamitat ja rauhoitusajat selviävät kunkin kalalajin esittelysivulta:

Simojoella lohia on noussut vilkkaimpina päivinä yli 300 kun aiemmin ennätystahti on ollut sata kalaa päivässä. Myös Tornionjoella odotetaan 100 000 lohen ennätyksen rikkoutuvan pian.

Saapuvat Sargassomeren kutualueelta Floridan itäpuolelta Suomeen 6 – 8 vuodessa ja 20 cm mittaisia. Kutee myös Länsi-Intian saarten itäpuolella. Osa jää rannikolle osa nousee sisävesiin. Nousee pieniäkin puroja pitkin. Varsinaisissa sisävesissä usein istutettu. Istutettavat ovat karanteenissa ja yhden hinnaksi tulee noin 3-4 mk (2001). Lähes kaikki Suomessa pyydetyt ovat istutettuja. Luikertelee myös ruohikossa. Ei lisäänny Suomessa. Lapin eteläosiin asti. Aktiivinen pimeän aikaan. Suomessa istutetut lähtevät aikaisintaan 5 vuoden iässä kutemaan Sargassomerelle osa 30 -vuotiaina. Selkä- ja peräevä kasvaneet yhteen pitkäksi, vatsaevä puuttuu, suomut painautuneet ihon sisään, paino 0,1-4 kg, pituus 40-60 (100) cm, yli 30 vuotisiksi elävä. Syö pohjaeläimiä, kaloja ja elää koloissa ja pohjalietteeseen kaivautuneena. Alkuaan syvänmeren kaloja. Sargassomeressä kuoriutuu läpinäkyviä toukkia, ajelehtivat merivirtojen mukana muuttuen läpinäkyviksi lasiankeriaiksi. Seuraavaksi elveri. Makeassa tai murtovedessä muuttuvat kelta- eli kasvuankeriaiksi ja tummuvat. Ennen kutuvaellustaan muuttuu hopea- eli vaellusankeriaaksi. Matkalla ei syö mitään vaan kuluttaa rasvavarastoaan. Matka kestää alle vuoden. Veri aiheuttaa tulehduksia haavoissa. Pyydetään lehmän päällä katiskassa. Tapetaan työntämällä peräaukkoon puukko jolloin katkeaa perävaltimo. Syö mielellään rapuja.

Mäntsäläläinen Janita Pitkänen sai vetouistimella 79 senttiä pitkän ja 5,5 kilon painoisen kuvan.

Tukholman saaristossa kalastajan verkkoon uinut ”krokotiilikala” voi olla lähivuosina tuttu näky myös Suomessa. Itämerestä jo kerran kadonnutta sinisampea on istutettu mereen Saksassa. Uudet sammet on tuotu Eurooppaan Kanadasta.

KALAT Pohjoissavolaiset isä ja poika saivat yli kymmenen kilon taimenen Inarinjärvestä. Kysymyksessä voi olla toiseksi suurin tällä vuosituhannella pyydetty järvitaimen Suomessa.

Tornionjokeen on noussut jälleen tänä kesänä erittäin hyvin lohta. Luonnonvarakeskuksen mukaan ennätysvuoden 2014 nousumäärät voivat ylittyä. Valjastamaton joki tuottaa jo joka kolmannen Itämeren lohen onnistuneiden kalastusrajoitusten ansiosta.

Luonnonvarakeskus lähestyy meitä pyytämämällä tietoja kala- ja rapuhavainnoista uudistetussa verkkopalvelussa. Tavoitteena on saada tietoa kaikista Suomessa esiintyvistä kalalajeista. Ilmoitetut havainnot esitetään palvelun karttanäkymässä.

Kotipihassa savustettu lohi kuuluu Antti Kourin ruokapöytään erityisinä hetkinä, kuten juhannuksena ja perhejuhlissa. Siihen on syynsä, ettei savukala ole arjen herkkua.

Eri osapuolten näkemykset kalastuksen eettisyydestä poikkeavat jyrkästi toisistaan. Kalastajan mielestä eri kalastusmuotojen eritteleminen on saivartelua. Animaliassa taas suhtaudutaan erittäin kriittisesti koko harrastukseen. Erityistä närää eläintensuojelijoissa on herättänyt uusi pyyntimuoto, SUP-kalastus.

Pohjanlahdelta Kokkolan edustalta kesäkuun alussa vetouistelemalla saadulla lohella on kunnioitettavat mitat: pituutta 118 cm, painoa 21,155 kg ja ympärysmittaakin 75 cm. Nostokoukun lisäksi tarvittiin kunnon painiote kalasta, että jätti saatiin veneen pohjalle.

Kalaportaan suuaukolla on kaloja pyörittävä virtauspesäke, joka estää kalannousun portaaseen. Ongelman saisi ratkaistua kalojen ohjauslaitteella, joka moninkertaistaisi nousevien kalojen määrän.

Järvilohta on istutettu viime vuosina eri puolelle Suomea. Pirkanmaalla istutuksia on tehty eniten Näsijärveen, mutta myös useisiin muihin isoihin vesistöihin. Reittivesissä lohikalat vaeltavat laajoilla alueilla, joten järvilohen satunnainen tavoittaminen on periaatteessa mahdollista kaikilla toisiinsa yhteydessä olevien vesistöreittien osa-alueilla.

Pelätty Yhdysvaltain länsirannikon hirviö, alligaattoriluuhauki on muuttumassa jahdatusta pedosta lähes hyötyeläimeksi. Sen on huomattu säätelevän nopeasti leviävän Aasian karpin kantoja.

Teno, ikiaikainen pohjoinen lohijoki. Teno on myös monien intohimojen joki. Tenolle ehdotettu, kalastusoikeuksia rajoittava uusi kalastussopimus nostaa tunteita joen ja lohenkalastuksen puolesta. Miksi Teno on niin merkittävä? Toimittaja Pasi Peiponen matkasi pitkin Tenoa ja tapasi ihmisiä joen varrella.

Hauki ja ahvenet seurailevat pinnan alla uiskentelevaa kuvaajaa. Petokalat ovat usein pelottomia, ja rauhallisesti lähestymällä niitä pääsee kat­somaan aivan vierestä.

- Ihmettelin, mikä se on. Se näytti pieneltä krokotiililta, sanoo kalastusharrastaja Boj Aftonbladetille.

Piikikäs "leijonakala" on ahnas peto, jota suojelevat myrkylliset piikit. Laji kutee joka neljäs päivä ympäri vuoden ja syö moninkertaisesti oman painonsa verran muita kaloja ja äyriäisiä.

Onginta kuuluu usean suomalaisen kesätraditioihin. Joillekin kyseessä on pitkäaikainen harrastus, kun toiset taas kokeilevat kalaonneaan ongellla hieman leikkimielisemmin. Perinteiseen ongintaan ei tarvita kalastuslupaa, mutta miten perinteinen onginta määritellään ja millä tavoin kala nappaa koukkuun parhaiten?

Väsään kalakaverin hääpuhetta. Pitäisi keksiä kalastusaiheisia sanamuunnoksia puheeseen pieneksi hauskuuttamiseksi. Tuleeko mieleen mikään, mikä kääntyisi kaksimieleiseksi tai päinvastoin?

Kotimainen kalankasvatus voi lähivuosina korvata norjanlohen tuontia huomattavasti. Tämä on mahdollista, sillä tutkijan mukaan kalankasvatusta voidaan lisätä, kun kirjolohien rehu valmistetaan Itämeren silakasta. Tällöin kalankasvatuksen päästöt vähenevät ja merestä päinvastoin poistuu ravinteita. Ensimmäinen silakasta kalajauhoa valmistava tehdas on aloittanut tuotantonsa Kemiönsaarella.