A1Uutiset

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan vesivoima on uusiutuvista energiantuotantomuodoista ympäristölle kaikkein tuhoisin. Patoamisen vuoksi esimerkiksi lohet, taimenet ja vaellussiiat eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen.

CNN kertoo Kansasin yliopiston tutkimuksesta, jonka yhteydessä kivikaloista löydettiin jälleen yksi sotaisa puolustusmekanismi. Kivikaloilla on nimittäin päässään piilossa stilettimäinen terä, jonka ne pystyvät ponnistamaan poskilihastensa avulla ulos vaaran uhatessa.

Suomesta on tavattu tähän mennessä 100 kalalajia. Oudoimpien vieraiden joukossa on mm. sillihai vuodelta 1871. Vakituiseen maatamme asuttavat noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on jokaisen melko helppo saada pyydettyä. Lajien runsaus vaihtelee alueittain. Etelä-Suomessa on runsaammin lajeja kuin Pohjois-Suomessa. Merialueella on omat lajinsa sisävesiin verrattuna.

AUSTRALIAN Isolla valliriutalla on paikkoja, joihin suuret hait ja pikkuiset koralliahvenet kokoontuvat rauhassa rinnakkain.

Ne jonottavat vuoroaan puhdistajakalojen palveluihin.

Kun Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö päätti vaatia pilkkikisoissa jäälle nostettavien kalojen tappamista välittömästi, myrsky oli valmis.

Melkoinen viiksiniekka saattaa uida suomalaisten ruokapöytiin lähivuosina. Nopeakasvuinen kala ei kilpailisi kirjolohen kanssa.

Kalanviljely

Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.

Valashai ei nimestään ja valtavasta koostaan huolimatta ole valas, vaan maailman suurin hai ja samalla maailman suurin kala. Se on yksi vähiten tunnetuimmista valtamerissä elävistä eläinlajeista.

Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari uskoo, että ministeriö on hidastellut tietoisesti lohen ja taimenen omistusoikeutta koskevan kiistan ratkaisua

Lohi

Merimetsot syövät tonneittain kalaa Itämerelllä vuosittain, mutta vaikuttaako se kalakantoihin?

Merimetsot (suku)

Joka minuutti maailman meriin kipataan rekkalastillinen muovijätettä. Sitä kertyy sinne 12 miljoonaa tonnia vuosittain. Muovista irtoaa veteen pieniä hiutaleita eli mikromuovia, jota kalat syövät ja joka sitten lopulta päätyy kala-aterian mukana ihmisen elimistöön. Vaatteistamme ja pesuaineistamme irtoaa mikromuovia jätevesiin ja sitä kautta meriin. Mikromuovi ei sinänsä ole myrkyllistä, mutta vedessä se imee itseensä erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä.

SILAKKA on ekologista ja terveellistä lähiruokaa. Kalakannat ovat vahvat, ja kalastus Itämerellä on kestävää. Silakansyönti on myös turvallista, sillä aiemmin huolestuttaneet dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi, eikä ympäristömyrkyistä ole tutkimusten mukaan enää haittaa ihmisille. Silakka on myös edullinen kotimainen luonnonkala.

Tämän vuoden silakkakiintiö on kalastettu kohta täyteen. Seuraavan kerran silakkaa saadaan vasta joulupöytään.

Silakka

”Silakkaa voi syödä huoletta. Se on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa.”

Saimaan muikkukanta on nyt hyvä ja kestävä. Kalastaja huomaa sen siitä, että saaliin joukossa on monenikäistä kalaa.

Muikku

Häkki näyttää pieneltä, hai suurelta. Ja kokoa hailla onkin, pituutta yli kuusi metriä ja painoa arviolta kaksi tonnia.

On tavallinen talvipäivä ruutanan (Carassius carassius) elämässä. Se möllöttää pienessä hutikassa kotilampensa pohjalla. Näin se on sopeutunut viettämään talvensa – puolen promillen humalassa. Jos ruutanalla olisi ajokortti, olisi se ajokiellossa koko talven. Päällisin puolin ruutanat vaikuttavat varsin tavallisilta kaloilta, mutta niillä on hämmästyttävä kyky, jonka avulla ne voivat elää täysin hapettomissa olosuhteissa.

SUOMEN ennätyskalojen luetteloon on liitetty uutena lajina teisti (Pholis gunnellus), 18,6 senttimetriä. Koekalastajat saivat saaliina harvinaisen teistin verkkoonsa Porin Tahkoluodon edustalla.

Viime viikolla ympäri Suomea saatiin myyntiin annoskokoisia kirjolohifileitä, joiden suosio yllätti täysin sekä kaupat että kalankasvattajat. Seuraava erä saadaan myyntiin vasta kuukausien päästä.

KALASTUS Tutkimustieto osoittaa, että kalat tuntevat kipua, mutta niiden kyvystä tiedostaa kärsimystä ei ole yksimielisyyttä. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja pilkkiharrastaja pitää SM-pilkkien sääntömuutosta hyvänä asiana.