A1Uutiset

Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista.
Kasviossa 107 kasvia ja 113 kuvaa.

Tälle sivustolle on tarkoitus kerätä niin paljon tietoa Suomen hiidenkirnuista kuin mahdollista! Tavoitteena on saada hiidenkirnuista kiinnostuneet ihmiset yhdistämään tietonsa ja jakamaan se muiden kanssa. Lopetetaan se vanha kyräily, jossa jokaisen pitää löytää jo olemassa oleva tieto uudestaan ja levitetään tieto kaikkien aiheesta kiinnostuneiden kesken. 

On varmasti olemassa melko tarkatkin luettelot Suomen valtakunnassa sijaitsevista hiidenkirnuista. Mutta niin kuin aina tieto lojuu jossain tutkimuskeskuksen tai yliopiston geologian laitoksen arkistoissa joihin vain ”ammattilaiset” pääsevät käsiksi. Tavallisilla kansalaisilla ei ole tietoon oikeutta (heidän mielestään…) 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiidenkirnu

Helsinkiläinen kasvio, digital herbarium

Mitä kaikkea on tullut luonnossa vastaan?
Nappaa kuva, ja lähetä ET:n lukijoiden iloksi. Kerro myös pieni tarina kuvastasi!

Kysymys (31.8.2012): Olimme tänään Ylöjärven Kurussa poikieni kanssa enduromopoilemassa. Huomasin reitillä käärmeen näköisen matelijan joka oli n 20 cm pitkä. Päältä kuparin värinen ja alta kellertävä. Poikani mukaan otuksen suussa oli hampaat kuin hiekkapaperia ( hän on vihkiytynyt lähinnä kalojen tutkimiseen ja ahvenella kuulemma on samanlaiset). Mielestäni otus muistutti pientä murenaa, vaikka vettä ei ole mailla halmeilla. Mikä mahtoi olla kyseessä?

Vastaus (Jari Haimi): Kuvauksesta tulee heti ensimmäisenä mieleen vaskitsa, joka on raajaton lisko, siis matelija. Niitä elää Etelä- ja Keski-Suomessa kohtuullisesti, mutta koskaan niitä ei tapaa montaa kerralla.

Outa.fi - Yhteinen retkilehti vaeltajilta vaeltajille

Häät syksyllä. Pohjoisen eläimillä - kuten kasveillakin - säätelee valorytmi monia tapahtumia. Esim. porotunnistaa syksyllä päivän lyhenemisen, jolloin melatoniinia (pimeähormonia) muodostuu runsaasti, ja kiima alkaa (lokakuussa). On tärkeää, että poro ajoittaa kiiman oikeaan aikaan, jotta vasat syntyisivät keväällä (toukokuun lopulla) silloin, kun pakkaset ovat jo väistyneet ja lumi sulanut, mutta räkkäaika ei ole vielä alkanut. Räkkäaikana hyönteiset imevät vasoista verta, eikä emo pysy paikallaan imettääkseen vasaa. Sarvet näyttelevät merkittävää osaa urosten taistellessa naaraiden suosiosta. Kosiopuuhat ottavat voimille, sillä sinä aikana ei uros malta oikein syödäkään. Naaraat eivät ole valmiita paritteluun milloin vain, vaan taistelu niiden suosiosta voi kestää jopa viikkoja. - Myös hirvellä on kiima-aika myöhään syksyllä.

Sorkkaeläinten (Artiodactyla) lahkossa on alalahko märehtijät(Ruminantia) - ja tämän alalahkon yksi heimo on hirvieläimet(Cervidae). Hirvieläinten heimossa on 36 lajia. 

Solakat ja hoikkaraajaiset hirvieläimet ovat ulkonäöltään sutjakkaan antilooppimaisia, mutta poikkeuksiakin on, muun muassa Huippuvuorten pedottomissa olosuhteissa elävä peuran alalaji huippuvuortenpeura on matalajalkainen käyskentelijä. Pienin hirvieläin pudu on alle kymmenkiloinen, kun taas suurimmat alaskanhirvisonnit voivat painaa yli 800 kg. Väriltään useimmat hirvieläimet ovat harmaita tai ruskeita. 

Tampereen kaupunki - Ympäristötietokeskus

Suomen lainsäädännön mukaan sairaana, vahingoittuneena tai muuten avuttomassa tilassa tavattua luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista ja tilapäistä hoitoa varten. Jos eläin on vahingoittunut niin pahasti, että sen hengissä pitäminen vaikuttaa julmuudelta, pitää eläin lopettaa tai löytäjän pitää huolehtia, että joku muu lopettaa sen. Eri puolilla Suomea on ihmisiä, jotka hoitavat lähiympäristöstään löytyneitä vahingoittuneita eläimiä. Yleensä kuntien ympäristötoimistoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa tiedetään, ketkä lähiseudulla hoitavat vahingoittuneita eläimiä. Eläintä voi ja pitää toki hoitaa myös itse, mikäli muuta mahdollisuutta ei ole ja itsellä on mahdollisuus näin tehdä.

Suomessa on myös joitakin hoitopaikkoja (esim. Pyhtään lintuhoitola, Heinolan lintutarha, Korkeasaaren eläinhoitola Helsingissä), joihin voi lähettää vahingoittuneita luonnonvaraisia lintuja. Hoitopaikkoihin kannattaa soittaa ennen linnun sinne kuljettamista tai lähettämistä. Hoitopaikoista saa myös neuvoja loukkaantuneiden lintujen hoitoon ja ruokintaan liittyvissä kysymyksissä.

Jos loukkaantuneiden tai hädänalaisten lintujen kiinniotossa tarvitaan apua, paikallinen pelastuslaitos auttaa resurssiensa mukaan (hätänumeroon soitetaan kuitenkin vain, kun yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi tai kun tehtävään tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai -asiantuntemusta).

LuontoPortin Kysy luonnosta -palstalle saapuu kysymyksiä ympäri vuoden. Erityisesti kesällä postilaatikko ruuhkautuu, kun luonnossa tapahtuu paljon ja ihmisillä on enemmän aikaa tarkkailla ympäristöään. Vuosittain sadat kysymykset saavat vastauksen LuontoPortin kautta. Mielenkiintoisimmat julkaistaan palstalla.

http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/

Sienilinkit

Syyspäivän tasauksen aikana (n. 23.9.) yö saavuttaa päivän pituuden, ja usein päivälläkin on jo aika hämärää.

Viimeistään syyskuun alusta alkaen lämpötila alenee vähitellen, ja tuntuu, että aina sataa. Sademäärä ei kuitenkaan yleensä kasva elokuun jälkeen, mutta kylläkin pilvisyys, sumuisuus ja ilman kosteus. Syys-lokakuussa sää vaihtelee nopeasti. Korkeapaine ja matalanpaine kilpailevat elintilasta - usein myrskyisestikin. Lokakuun puolivälissä keskilämpötila painuu Pohjois-Suomessa jo pakkasen puolelle (Inarissa 11.10., Rovaniemellä 15.10., Kajaanissa 24.10.). Satokausikin päättyi ennen näihin aikoihin, ja karja otettiin sisäruokintaan. Muinoin jopa vuosi päättyi Mikkelin päivänä (vanh. 10.10.). Satokauden päättäjäisjuhlaa vietettiin Kekrinä (1.11.). Talvi alkaa virallisesti, kun keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella. 

Suomessa elää monia eläimiä. Tällä sivustolla esitellään sellaisia nisäkäs- ja lintulajeja, jotka on lueteltu metsästystä koskevissa laeissa ja asetuksissa

http://riista.fi/julkaisut/lajintunnistusmateriaalit/