 Your new post is loading...
Scoop.it!
Tuuli lennättää kirjavia lehtiä. Eläimet hakeutuvat talvisuojiinsa. Suuret lintuparvet suuntaavat kurssinsa kohti etelää. Niiden matka on pitkä ja vaarallinen. Pohjolaan jäävien on sopeuduttava kylmään ja nälkään. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Skuuppilehdet's insight:
Veikko Vasama on rovaniemiläinen (luonto)valokuvaaja ja pitkän linjan bloggaaja.
Scoop.it!
Jos Lappi on tunnettu tuntureistaan, on se sitä myös virtaavien jokien sekä lainehtivien järvien ansiosta. Tunnetuimpia ovat varmasti Kemijoki sekä Inarijärvi. Lapin vesialueiden moninaisuutta rikastuttaa myöskin Perämeren rannikkoalue lounaisosassa.
Lue lisää Lapin ympäristökeskuksen sivuilta:
Scoop.it!
Jos Lapin luonto itsessään on monipuolinen, sitä ovat myös sen asukkaat. Tälle sivulle on koottu Lapin metsien, tuntureiden ja vesien asukkaita. Niitä, jotka ovat keksineet nerokkaita keinoja selviytyäkseen Lapin joskus ankarissakin olosuhteissa. Sivulla esittäytyvät linnut, nisäkkäät, kalat sekä hyönteiset ovat vain Lapissa pesiviä sekä sellaisia lajeja, joiden kannan pääosa elää pohjoisessa.
Scoop.it!
Joensuun luonto-opas kertoo kaupungin luonnonympäristön ominaispiirteistä, siellä tavattavista eläin- ja kasvilajeista. Opas lähtee liikkeelle jo muinoin syntyneistä kallio- ja maaperästä, jotka luovat taustaa nykyisille luonnonolosuhteille ja tutustuttavat myös alueen luonnonhistoriaan.
Scoop.it!
Erään lapinhullun sairaskertomus. Lapinretkiä, valokuvia, kommentteja luonnosta, luonnonsuojelusta ja vähän muustakin. Etusivu.
Scoop.it!
Teuvalainen maisema tarjoaa monipuolisia näkymiä. Esimerkiksi luonnontilaiset suot ja asutuksen värittämät jokivarret loihtivat vaihtelua ympäristöön.
Scoop.it!
Kuopion maisemaa hallitsevat laajat vesistöt ja metsäiset mäet, jotka paikoin kohoavat yli 200 metriä meren pinnan yläpuolelle. Vesialueista merkittävin on Kallavesi, joka jakaa Kuopion kahteen osaan, mäkiseen länsiosaan ja tasaisempaan itäosaan. Alueen vanhaa ja vakaata kallioperää peittää yleensä hienoainespitoinen moreeni. Kuopion ilmasto on sijaintiin nähden melko suotuisa, sillä lämpöä sitovat vesistöt kohottavat lämpötiloja. Alue sijoittuu Pohjois-Savon lehtokeskuksen rehevälle ydinalueelle, jolta löytyy useita kansainvälisestikin merkittäviä lehtoja. Eläimistä Kuopiossa voi nähdä niin lehdoissa viihtyviä eteläisiä lajeja kuin laajoja metsäalueita suosivia erämaalajejakin.
Scoop.it!
Karhu on kautta aikain kiehtonut ihmisten mieliä. Kuitenkin vain harva on nähnyt Suomen kansalliseläimen luonnossa.
|
Scoop.it!
Olet päättänyt retkeillä syksyisessä metsässä. Syksyyn liittyviä tietoja löydät näiltä sivuilta tai Metsälinkit-osiosta.
Scoop.it!
Skuuppilehdet's insight:
Finnicassa on paljon muitakin hienoja verkkonäyttelyjä.
Scoop.it!
Sammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Lähes jokainen on varmaan joskus nähnyt sammakon. Monet ovat katselleet myös sammakon kutua ja nuijapäitä (eli toukkia) jossakin ojassa tai lampareessa tai kuunnelleet sammakoiden keväistä kurnutusta.
Scoop.it!
Lapin luonnolle ominaista ovat tietenkin järvet ja joet, mutta myöskin erämaat. Havumetsät, tunturikoivikot sekä suot peittävät laajaa Lapinmaata asumisalueiden ympärillä. Oma erityispiirteensä on tuntureiden paljakat, jotka kohoavat metsänrajan yläpuolella.
Scoop.it!
Nykyään Lapin tunturit tunnetaan ennenkaikkea talviurheilukeskuksistaan, mutta ne ovat myös paljon muuta. Lapin tunturit ovat 65 miljoonaa vuotta vanhoja jättiläisiä. Alppien muodostuminen aiheutti laajoja kallioperän muutoksia, joiden vaikutuksesta nousivat myös Lapin tunturit. Nykypäivän muotonsa tunturit saivat viimeisellä jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö virtasi Suomen ylitse.
Scoop.it!
Meret, joet ja järvet peittävät valtaosan sinisen planeettamme pinnasta. Vesistöt kuhisevat elämää. Suomessa on melkein parisataa tuhatta järveä ja Euroopan suurin saaristo: meren ja sisävesien saaria on yhteenlaskettuna noin 180 000.
Scoop.it!
Vuonna 2011 oli niin vähän lunta, että marraskuun lopussa – joulukuun alussa pääsin jalan kulkemaan Koilliskairassa. Lähdin Kiilopäältä ja kuljin Suomujoelle, josta sitten Saariselälle. Olin poskettoman onnekas, koko tienoo oli vain minun! Ja muutaman sadan eläimen, jotka jättivät jälkensä lumeen. Oli hienoa kulkea heidän jäljissään. Vasta ihan retkeni lopussa näin muita ihmisiä. Päivä oli lyhyt, kameraan on ikuistettu aurinkoa. Sain yhden hienon alijäähtyneen vesisateen, havahduin, kun puolet minusta oli jääkuorrutettu. Tuollahan se on helppoa, kun jossain lähellä on aina kämppä jossa pääsee sulattelemaan.
Scoop.it!
Kalastus haukikoukuilla alkoi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Valmiiden haukikoukkujen ansiosta hauenpyynti oli mateenpyyntiä vaivattomampaa. 1930-luvulla alettiin käyttää iskukoukkuja. Hauenpyyntiä koukuilla harjoitettiin salmissa, lahdissa ja ulapoilla.
Scoop.it!
 EvoluutioTämä artikkeli käsittelee biologista evoluutiota. Muita merkityksiä on sivun täsmennyssivulla. Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliö populaation geenivarastossa tapahtuu muutoksia. Ilmiön myötä populaatiossa esiintyvien alleelien toistumatiheys muuttuu. Tämän perusteella jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan. Evoluutio luonnossa on ilmiö ja sen lakeja ja vaikutusmekanismeja pyrkii selittämään evoluutioteoria.
Scoop.it!
Retkeilijän useimmin näkemä suurnisäkäs on puolivillinä laiduntava poro. Joskus saattaa tavata myös hirven. Ahman jälkiä voi nähdä talvisin. Muutamassa hiekkatörmässä on vanhoja naalin pesäkoloja. Kiveliössä kärppä saalistaa myyriä, ja monina talvina Kevojoessa kalastelee saukko. Jyrsijöiden kannan vaihtelu on hyvin voimakasta näin pohjoisessa. Eräinä vuosina saattavat lapinmyyrä ja harmaakuvemyyrä vilistää yleisinä varpujen lomassa. Kannanvaihtelustaan tunnetuin laji on kuitenkin kellanruskea ja mustan kirjava tunturisopuli, jonka viimeisen huippujakso on ollut 1970-luvun alussa. Kettu ja jänis kuuluvat myös alueen eläimistöön.
Scoop.it!
 SupikoiraSupikoira ( Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Se on levinnyt istutettuna vieraslajina Ural-vuoriston länsipuolelle Eurooppaan. Suomeen se on vaeltanut sekä Karjalankannasta pitkin että Laatokan pohjoispuolelta. Supikoira poikkeaa elintavoiltaan muista koiraeläimistä, sillä se syö paljon kasviravintoa ja voi vaipua talviuneen.
|
