A1Uutiset

Metsänomistajat luottavat siihen, että tietoja hakkuista ei saa jatkossakaan tarkasti.

Metsät

Kimmo Ohtosen tuorein teos Metsäkansan tarina, on matka lukuisten metsän asukkien valtakuntaan. Kirjan tarina etenee Kimmon henkilökohtaisen matkan kautta: hän kiertää lapsuudestaan tuttuja metsiä vuoden ajan taltioiden näkemäänsä kuvin ja sanoin. Useista luonto-ohjelmista tuttu mies oli luontoihmisiä jo lapsena.

Sixten Korkman kirjoitti Hesarin blogissaan 17.9.2015, että suurin ongelmamme ei suinkaan ole talouden kilpailukyky tai valtion budjettialijäämä eikä edes nopeasti kasvanut pakolaisvirta. Suurin ongelmamme on ympäristön rasittuminen, etenkin ilmaston lämpeneminen fossiilisten polttoaineiden holtittoman käytön seurauksena. Nykyisin elävät tallaajat sanovat ja myös uskovat rakastavansa lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Toisaalta nykysukupolvi toimii tavalla, joka on jyrkässä ristiriidassa tämän väittämän kanssa. Omaa hyvinvointia ja kulutusta maksimoidaan keinoilla, jotka johtavat tulevien sukupolvien elämän hankaloitumiseen.

Sahateollisuus on Suomen suurimpia vientialoja. Tänä syksynä sahoilla kärsitään puupulasta, kun puuta ei päästä hakemaan sateen kastelemista metsistä. Huonon viljasadon saaneet maatalousyrittäjät eivät saa edes puuta myydyksi.

Mitä etelämpänä ja mitä lähempänä merta Suomessa ollaan, sitä enemmän punkkeja eli puutiaisia on, olipa maasto oikeastaan millaista hyvänsä. Runsaasti punkkeja on rannikon kosteilla, runsaan aluskasvillisuuden alueilla. Etelä-Suomessa puutiaisia löytyy havumetsistäkin.

Pöydällä oleva kompromissiesitys ei vielä kelpaa Suomen ympäristöministerille KimmoTiilikaiselle.

Ilmasto

Energiayhtiö Vapo on päätynyt myymään maansa ja pitämään suot itsellään. Tiedossa on jopa puolentoistatuhatta kauppaa. Pohjanmaalla myyntiin tullee noin 15 000 hehtaaria.

Vapo (konserni)

Luonto Puut näyttävät toimettomilta, mutta eivät sitä ole. Mitä kaikkea pihan ja metsien puut tietämättämme tekevät, sen paljastaa saksalaiskirja.

Täysistunto sinetöi EU-parlamentin metsäkannan. Tässä vaiheessa se on erävoitto Suomen hallitukselle.

Metsätalous

”Äänestys voi olla tiukka, eli en hurraile vielä”, ennakoi äänestystulosta RKP:n meppi Nils Torvalds, joka oli tekemässä Suomen kannalta myönteistä kompromissiesitystä metsien kestävästä käytöstä.

Metsähallitus suunnittelee pikahakkuita kahdelle Oulujärven retkeilyalueen saarelle. Suojelutilastoihin ilmoitettua metsää halutaan hakata ja Suomen Luonto kysyikin maa- ja metsätalousministeriöstä, miten tämä sopii yhteen valtion Luontolahjani satavotiaalle -kampajan kanssa, jossa suojellaan tänä vuonna metsiä ja muuta luontoa.

Satavuotiaalle Suomelle kasvaa kahden veljeksen perustama monumentti rajavyöhykkeellä Simpeleellä Rautjärven kunnassa. Pertti ja Seppo Terävä ovat istuttaneet 48 eri lajin puuta metsätontilleen.

Kuvataiteilija Kati Lehtoselle puut ja luonto ovat tärkeitä. Lehtosen pyörä pysähtyy usein tsaarin poppeleiden kohdalla Hämeenlinnan Varikonniemessä. Pysähdyttyään Lehtonen hyppää pyörän selästä, vilkuilee ympärilleen ja pujahtaa puiden luo.

Kuvataide

Suomalainen St1 harkitsee metsien istuttamista Saharaan. Tutkijoiden mielestä autiomaan metsittäminen on yksi varteenotettava keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ilmastonmuutos

– Maapallolla on laajoja alueita, jotka ennen ovat kasvaneet metsää ja jotka voitaisiin metsittää uudelleen. Näin saataisiin aikaan merkittävä hiilinielu, metsäasiantuntijat toteavat.

Biomassa-atlas kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään avoimesti kaikkien käytettäväksi. Helppokäyttöisestä palvelusta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Biomassa-atlaksesta saatavia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi investointien ja raaka-ainehankintojen suunnitteluun.

Olen asunut tutkimusmetsässä Husulanmäellä, Ingermaninkylässä, Lapinjärven kunnassa nyt 12 päivää. On siis puuvisan aika!

Hirvenmetsästyksen kiivain aika alkaa suurimmassa osassa maata tänään. Hakukoneemme kertoo, kuinka monta hirven- ja valkohäntäpeuran pyyntilupaa eri alueille on tänä vuonna myönnetty.

Hirvi

Vanhat metsät ovat Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä. Aarniometsässä tulee samanlainen hartauden
ja kunnioituksen tunne kuin keskiaikaisessa katedraalissa.

Vain muutama prosentti Etelä-Suomen metsistä on suojeltu, vaikka Suomea sitoo YK-sopimus. Arvokkaita elinympäristöjä ei usein edes tunnisteta.

Luonnonsuojelu

Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 %. Suomessa kasvaa noin 30 eri puulajia. Metsiemme yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi ja kolmatta sijaa pitää koivu.

Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät keskiviikkona Suomelle tärkeästä metsävarojen hyödyntämiskysymyksestä. Suomen kanta, jonka mukaan hyvin hoidetut metsät nähdään lisääntyvistä hakkuista huolimatta ilmastonmuutosta torjuvina hiilinieluina, eikä hiiltä vapauttavina päästölähteinä, voitti äärimmäisen täpärästi.

Neljäsosa Suomen metsäpinta-alasta on ojitettu, mutta aiemmin on ajateltu, että ojitusten ja hakkuiden vaikutukset vesistöihin päätyviin ravinnepäästöihin jäävät lyhytaikaiseksi.

Suot

Tänä syksynä moni metsässä liikkunut on törmännyt kiusalliseen vaivaan. Hirvikärpäsiä on paikoin runsaasti, ja otukset ovat nyt ärhäkkäimmillään, sillä ne etsivät veriaterioita lisääntyäkseen. Hirvikärpäsiä on yleensä hyvin hankala estää tulemasta iholle, mutta Yle Etelä-Savon saamien tietojen mukaan on kuitenkin olemassa yksi keino, jolla nämä siivekkäät karkottuvat.

Luonto