1Uutiset - Lukemisen tähden

Rovaniemen ja muun tuhotun Lapin jälleenrakennus aloitettiin välittömästi Lapin sodan päätyttyä. Lapin asukkaat joutuivat kuitenkin vuosikausia asumaan tuhottujen talojen raunioissa, parakeissa ja kiireellä kyhätyissä majoissa - jopa maakuopissa.

Lapin sodassa kärsineitä siltoja kunnostettiin Kemijoella ja omakotialueelle nousi uusia, sieviä puutaloja, kun Filmisepon kuvaajat kiersivät Kemissä vuonna 1946.

Ikivanha asutus, vanhat kirkkorakennukset, tiiviit yhteydet Ruotsiin ja komea joki ovat aina leimanneet Tornion seutua.

Sokeri ja kahvi olivat talvisodan alla ensimmäisiä säännösteltäviä elintarvikkeita. Vaikka Suomessa ei uskottu sodan alkavan, maassa kuitenkin laadittiin suunnitelmia pahimman varalle.

Kaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki.

1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

Sodankyläläinen saamelaismies ja poromies Oula Aikio on paikallinen aktiivi, jonka monet tuntevat ja joka uskaltaa puhua kulttuurinsa kokemista vääryyksistä.

"Lapiolla ei elä", tietävät kullankaivajat Jukka Kela ja Mullisaukko. Silti lapio ei miesten käsistä vaivu. Miten miehet pitävät elossa Lapin kultaperinnettä? Anja Aholan vuonna 2007 valmistuneessa dokumentissa seurataan kullankaivajien kevättä, kesää ja syksyä.

Vuonna 1967 kuvatussa henkilötarinassa esitellään Innsbruckista Suomen Lappiin kotiutunut Anton Neumeier. Hän oli tuolloin elänyt erakkona Lapin erämaissa 36 vuotta. Mikä sai itävaltalaisen jämähtämään Euroopan huipulle?

Mobiilikäyttö entistä helpompaa, Elävä arkisto uudistuu.

Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.

Matka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki.

Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.

Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.

Sotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä.

Kemijoki oli aikoinaan Euroopan parhaita lohijokia. Lohta oli niin paljon, että jopa Upsalan ja Turun piispat ajautuivat riitoihin Kemijoen lohikymmenyksistä ja verotusoikeuksista.

Kalastaja Eemeli Nikula asui kaksikymmentäviisi vuotta erakkona pienessä saaressa keskellä Inarijärveä. Nikula eli sopusoinnussa luonnon kanssa, sen ehdoilla ja siitä elantonsa saaden. Kokenut kalastaja tunsi Inarijärven ja osasi myös ennustaa sen kalakannan karun kohtalon vain kolme vuotta ennen kuolemaansa.

Päivän mittaan radiokuuluttaja joutuu lukemaan kaikenlaisia ilmoituksia ja välistä jopa satuja. Pentti Fagerholmin esimerkit ovat vuodelta 1973.