A1Uutiset

Valokuvaajan videolle tallentui upea näky.

Tuore raportti kertoo karua kertomaa Suomen linnuston tilasta. Se myös ohjaa, mitä pitäisi tehdä, jos haluamme säilyttää linnut.

Korkeasaaren villieläinsairaala ei voi ottaa luonnonvaraisia eläimiä hoitoon ennen kuin sairaalan tilat on puhdistettu ja desinfioitu.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys neuvoo, miten talvilintuja havainnoidaan huomaavaisesti.

Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä?

Mitä kovempi pakkanen, sitä tärkeämpää on säästää energiaa. Linnut saattavat käydä ruokintapaikalla vain aamulla, jos silloinkaan. Pysyttelemällä hiljaa paikallaan höyhenpallona lintu saattaa säästää energiaa enemmän kuin liikkumalla ja syömällä. Näinhän varsinkin mustarastaat näyttävän menettelevän.

Tykkylumen suojaan kätkeytyminen voi antaa linnuille turvaa tuulta ja tuiverrusta sekä pakkasta vastaan. Samalla paksu tykky kuitenkin myös peittää oksia, joilta monet linnut hakevat ruokaa.

Lintujen ruokinnassa tärkeintä on, että linnut voivat syödä hyvässä paikassa turvallisesti kunnollista ravintoa, jonka avulla ne selviävät helpommin talven yli. Pihan talviruokintapaikkaa suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon muutamia perusseikkoja.

Linnunlaulut eivät ole helpoimpia tunnistaa, sillä usein linnunlaulu kuuluu, vaikka itse lintua ei näkyisikään mailla eikä halmeilla. Lisäksi etenkin keväisin sesonkiaikaan eri visertäjiä voi olla paikalla samanaikaisesti useampia. Silloin äänenlähteen paikallistaminen tiettyyn lajiin saattaa olla hankalaa – puhumattakaan siitä, että linnut päästelevät erilaisia ääniä eri tilanteissa.

Linnut on viihtyneet nyt monta päivää tv:stä tutun Strömsön pihapiirissä.

Yhdysvalloissa San Franciscossa juovapääsirkun ääniala on laajentunut. Liikenteen melu ei nyt pakota lintuja laulamaan kovaa ja korkealta.

Lintujen ruokkiminen valtion varoilla epäilyttää viljelijöitä. Peltoja on tarkoitus kunnostaa Itä-Suomessa ensi keväänä.

Närhille tyypilliseen tapaan linnut eivät lähde ylittämään suurta aukeaa, kuten Suomenlahtea, vaan ne jäävät risteilemään pitkin rannikkoa.

Kylmyys ei kangista vedenpitävällä untuvatakilla varustettuja vesilintuja. Linnut eivät mielellään edes lähtisi Suomesta. Yhä useammin ei olekaan enää pakko.

Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli. 

Pyhän Valentinuksen päivänä linnut vanhan uskomuksen mukaan valitsevat puolisonsa.

Suomenojan jätevedenpuhdistamossa syntyvää biokaasua käsitellään samalla tontilla niin, että se voidaan siirtää kaasuverkkoon. Joskus kaasua on pakko polttaa taivaan tuuliin, ja se on pysäyttävä näky.

Keravalainen opettaja Einari Merikallio laski koko Suomen linnuston, mutta urakka tyrmättiin arvovaltaisessa brittijulkaisussa.

Avun luontomies Kimmo Ohtonen pohtii kolumnissaan, millainen on oikeanlainen luontosuhde. Se ei ole vain sitä, että pärjää metsässä tai että osaa luetella kaikki taivaan linnut. Se on kokonaisvaltaista, maailman poikkitieteellistä hahmottamista. Siinä riittää itse kullekin opettelemista.

Lokakuussa lintuja riittää, mutta marras–joulukuun vaihteessa linnut katoavat. Mistä apu?

Jos tärkeä hyönteisryhmä katoaa tai sen kanta romahtaa, vaikutukset muulle luonnolle ja ihmisille voivat olla suuret, suomalaistutkimus päättelee.

Seurasimme muuttoa ammattiluontokuvaajan ja lintuasiantuntijan kanssa.

Keskikesäksi hiljentynyt lintumaailma herää syksyllä uudelleen eloon. Syys-lokakuussa monilla linnuilla pääsee täyteen vauhtiin syyssoidin.

Suomen Luonto seuraa tänä syksynä neljän nuoren kurjen syysmuuttoa. Kurjet, jotka ovat saaneet rengastajilta nimet Häröliina, Harmaa, Laika ja Soma, ovat syntyneet Pohjois-Karjalassa. Ennen kuin ne ehtivät lentokykyisiksi, rengastajat panivat niiden jalkaan gps-paikantimet. Tällä tavalla linnut osallistuvat israelilaisten tutkijoiden kurkimuuttoa koskevaan tutkimukseen.

Linnunpelättimiä nimitetään usein variksenpelättimiksi, vaikka niiden on tarkoitus pelottaa ja karkottaa muille maille varisten lisäksi kaikki muutkin linnut. Perinteinen linnunpelätin omaa ihmisen ulkomuodon ja seisoo pellolla, kasvimaalla taikka puutarhassa levitetyin käsin kuin ihminen ikään, niin että linnut eivät uskaltaisi laskeutua kasvuston sekaan syömään ja tekemään tuhojaan.