1Uutiset - Lukemisen tähden

Lapinsirkku on sirkkuihin kuuluva lintu. Sen ääni on heleä "tjyb" tai surumielinen "tjyy" sekä kova "drrt" tai "de-dek". Laulu on lyhyt kirkas säe. Lapinsirkku elää tuntureilla, jängillä ja alavilla pensasmailla koivu- ja pajuvyöhykkeessä.

Punatulkku on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Punavarpunen on peippoihin kuuluva varpuslintu.

Tundraurpiainen on pieni pohjoisessa elävä peipon sukuinen lintu.

Vuorihemppo on pieni parvissa esiintyvä lintulaji, jonka lentotapa on omaleimaisen tuikkiva.

Vihervarpunen on pieni tiklien sukuun kuuluva varpuslintu, joka elää laajalla alueella Euraasiassa.

Viherpeippo on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Peippo on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi runsain lintulaji.[2]

Varpunen on yleinen lintulaji suuressa osassa Eurooppaa ja Aasiaa. Carolus Linnaeus antoi varpuselle aluksi nimen Fringilla domestica.

Korppi eli kaarne on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 cm:n kokoisia, levitettyinä siivet voivat olla kaksi kertaa tätä pidemmät.[2]

Mustavaris on varista hoikempi varislintu.

Pähkinähakki on närhen kokoinen tukevanokkainen varislintu.

Nokkavarpunen on suurikokoinen peippolaji.

Taviokuurna on varpuslintulaji. Sitä tavataan Etelä-Suomessa vaellusmatkoilla, kun pohjoisesta loppuvat pihlajanmarjat.

Isokäpylintu on varpuslintu, joka kuuluu peippojen heimoon. Lajin kuvaili ja nimesi Moritz Balthasar Borkhausen 1793.

Kirjosiipikäpylintu on peippoihin kuuluva lintu.

Urpiainen on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa.

Hemppo on siemeniä syövä peippoihin kuuluva varpuslintu. Se on erikoistunut rikkaruohojen siemeniin, joita se hakee joutomailta, puistoista, pihoilta ja pellonreunoilta.

Tikli on peiponsukuinen värikäs lintu, jota näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä.

Järripeippo on 14–17 senttimetriä pitkä peipon itäinen lajipari. Se on muuttolintu, joka pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Laji talvehtii Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Itä-Aasiassa. Järripeippo pesii valoisissa metsissä ja koivikoissa, ja se munii 4–6 munaa.

Pikkuvarpunen on laajalle levinnyt Vanhan maailman varpunen. Alun perin Linné nimesi lajin peipoksi, Fringilla montanus.

Kottarainen on varpuslintu, joka kuuluu kottaraisten heimoon.

Varis on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä helposti havaittava lintu. Siitä, onko nokivaris variksen musta muoto eli alalaji vai oma laji, on kahdenlaista näkemystä. Suomen lintujen lajiluettelossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole nokivarista.

Naakka on pienehkö tumma varislintu. Kooltaan naakka on 34–37 senttimetriä pitkä ja väritykseltään tummanharmaa, poikkeuksena silmien hyvin erottuvat valkoiset iirikset. Naakka viihtyy asutuksen lähellä kulttuuriympäristöissä, mutta myös sellaisissa lehti- ja sekametsissä, joissa on pesimiseen sopivia koloja.