Joulu on erityisesti luterilaisen kirkkovuoden kohokohta, kuten ortodokseilla pääsiäinen. Jouluperinteessä on vanhaa suomalaista perua olkien tuonti tuvan lattialle. Siitä on vielä muistitietoa mm. Kannakselta. Joulukuusi tuli tupaan 1900-luvun alussa. Tapa sai alkunsa kansakoulujen kuusijuhlista.
Karjalaisilla on myös omia jouluruokia, muun muassa aattolohko tai uunipuuro joulupuurona. Lipeäkala, joka on keskiaikainen paastoruoka, ei levinnyt Karjalaan kuin satunnaisesti. Joulupukki, joululahjat ja leikit kuuluivat ja kuuluvat karjalaisten jouluun. Osa karjalaisten jouluperinteestä on läntistä perua, mm. joulukinkku, monet koristeet ja tavat. Haudoilla käynti ja kynttilöiden sytyttäminen tuli jouluaaton perinteeksi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tapaa ovat meillä lisänneet käydyt sodat ja Karjalaan jääneiden vainajien muisto.