 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Carl Gustaf Emil Mannerheim ( 4. kesäkuuta 1867 Askainen - 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli Suomen toinen valtionhoitaja (1918-1919), kuudes presidentti (1944-1946) ja Suomen marsalkka. Mannerheim palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarillisessa armeijassa, jossa osallistui Venäjän-Japanin sotaan ja ensimmäisen maailmansodan itärintaman taisteluihin. Hän toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan neljässä sodassa.
Kirput ovat sivusuunnassa litteitä, tummanruskeita ja siivettömiä ulkoloisia, jotka imevät ravinnokseen isäntäeläimen verta. Kirpuilla on muiden hyönteisten tapaan kolme jalkaparia, joista takimmaisin pari on hyvin kehittynyt ja mahdollistaa kirpun hyppäämisen isäntäeläimen karvoihin. Eri kirppulajit eroavat niiden kitiinipiikkirivien eli stenidioiden ja pään muodon perusteella. Kitiinipiikkirivejä voi olla kaksi; genaalikampa sijaitsee pään alareunassa ja pronotaalikampa pään ja keskiruumiin rajalla.
Ampiaiset ( Vespidae) on hoikkatyvisten alalahkoon ( Apocrita) kuuluva pistiäisheimo. Heimoon kuuluvat aitososiaaliset yhdyskunta-ampiaiset (alaheimot ja Polistinae ) sekä useita erakkoampiaisryhmiä. Ampiaislajeja on yli 4000. Heimon rajauksesta on kuitenkin erilaisia näkemyksiä.
Hamsterit syntyvät karvattomina ja sokeina pesässä, jonka emo on valmistanut etukäteen. Viikon kuluttua ne alkavat tehdä tutkimusretkiä pesän ulkopuolelle. Noin kolmen-neljän viikon kuluttua ne voidaan vieroittaa emostaan. Nuorten hamsterien hyvinvoinnin vuoksi kuitenkin suositellaan, että ne saisivat asua emonsa tai ainakin sisarustensa kanssa 5-6-viikkoisiksi.
Punaherukka eli lännenpunaherukka ( Ribes rubrum), jota kutsutaan usein myös punaviinimarjaksi, on herukkapensaslaji. Punaherukasta tunnetaan useita alalajeja. Suomessa pensasta esiintyy viljeltynä. Suomen suosituin viljelylajike on Punainen hollantilainen. Punaviinimarja kestää kylmää paremmin kuin mustaherukka, joten sitä voidaan kasvattaa jopa Lapissa.
Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun ( Prunus cerasifera) ja oratuomen ( Prunus spinosa) risteymästä tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.. Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4000 vuotta sitten. Varsinainen luumu ( Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana.
Kilpikonnien hoito on vaativaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. Terveen kilpikonnan silmät ovat kirkkaat eivätkä vuoda, iho on kimmoisa ja siinä ei ole loisia, kilpi on kova ja ehjä, peräpää on siisti, nenän ja suun seutu ovat kuivia, kilven muoto on tasaisesti kaareutuva, käytös aktiivinen ja vastustelee nostaessa ja uloste on kiinteää tahmaista ja lähes hajutonta.
Vasta äskettäin on tiedostettu, että aiemmin yhdeksi lajiksi luultu kotihiiri on molekyyli- ja kromosomibiologisin testein jaettavissa kahdeksi selkeäksi lajiksi: vaaleaksi ( Mus musculus) ja tummaksi ( Mus domesticus) kotihiireksi. Suomessa ei esiinny lajin tummaa muotoa.
Minkki ( Neovison vison, aiemmin Mustela vison) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji. Sitä kasvatetaan Euroopassa turkiseläimeksi, ja tarhoista karanneista eläimistä on muodostunut moniin maihin, myös Suomeen, luonnonvarainen kanta.
Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea, ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan tai jopa valkoisenkirjavaan.
Kaura eli peltokaura ( Avena sativa) on tuulipölytteinen heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisesta sativus-adjektiivista, jonka merkitys on 'viljelty, kylvetty tai istutettu' eli vastakohta luonnossa kasvavalle.
Monet viljelijät ovat jättäneet rukiin viljelyn pois, koska syysrukiin sadon onnistuminen on epävarmaa. Rukiin viljelystä on myös luovuttu, koska rikkakasvitorjunta-aineiden ansiosta peltoja ei enää tarvitse kesannoida rikkakasvien hävittämiseksi. Aiemmin ruis kuului oleellisena osana sekä kolmi- että monivuoroviljelyyn, joissa kierrätettiin viljelykasveja eri lohkoilla, ja sillä tavoin pidettiin rikkakasveja kurissa sekä parannettiin maan viljavuutta.
Vehnä on riisin ja maissin ohella yksi maailman kolmesta eniten viljellystä viljalajista, ja vuosittain sitä tuotetaan maailmassa noin 600 miljoonaa tonnia. Se on eniten viljelty viljalaji lauhkeassa vyöhykkeessä, kuten suuressa osassa Eurooppaa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa, Pohjois- Kiinassa ja myös eteläisellä pallonpuoliskolla esimerkiksi Argentiinassa.
|
Muurahaiset ovat hyvin sopeutuvaisia eläimiä, minkä ansiosta ne ovatkin levittäytyneet kaikkialle maapallolle napa-alueita ja muutamia etäisiä saaria lukuun ottamatta. Muurahaisten yhdyskuntaan saattaa kuulua jäseniä vain muutamista aina kymmeniin tuhansiin yksilöihin. Lukumäärä vaihtelee lajeittain. Muurahaisten selvin tuntomerkki on vyötärö, joka muodostuu yhdestä tai useammasta jaokkeesta.
Leppäkertut eli leppäpirkot ( Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Ne ovat puolipallonmuotoisia ja hidasliikkeisiä vajaan 10 mm:n pituisia hyönteisiä. Niiden peitinsiivet ovat usein pilkulliset, ja pilkkujen määrä ja väritys vaihtelevat lajikohtaisesti. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan. Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä.
Heinäsirkat elävät miltei kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta kylmimpiä napaseutuja. Heinäsirkat suosivat paikkoja, joissa niillä on paljon syötävää, kuten niittyjä ja metsiä. Jotkut heinäsirkkalajit syövät vain tietyntyyppisiä kasveja, toiset lajeista ovat kaikkiruokaisia.
Vadelma ( Rubus idaeus) eli vaarain, vaapukka tai vattu on hyönteispölytteinen, monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot. On olemassa myös viljelty syysvadelmalajike, joka tuottaa satoa ensimmäisen vuoden versoihin.
Mustaherukka on puutarhamarjojen C-vitamiinikuningas, jo 50 grammaa riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Mustaherukassa on myös runsaasti E- ja K-vitamiineja sekä kuituja. Mustaherukan siementen rasvahappokoostumuksen uskotaan suojaavan erilaisilta verisuonitaudeilta ja auttavan atooppisissa ihotulehduksissa, PMS:ssa, sokeritaudissa, MS-taudissa ja alkoholismissa. Mustaherukoilla uskotaan myös olevan naisten hormoni-tasapainoa säätelevä vaikutus. Mustaherukasta voidaan valmistaa hyytelöä, hilloa, mehua ja likööriä.
Ahvenanmaalla ympärysmitaltaan yli 170 cm (mitattuna 1,3 metrin korkeudelta) paksut metsätammet ovat rauhoitettuja. Suomessa metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakukka. Ruotsissa se on puolestaan Blekingen maakuntakukka. Norjassa tammi on Länsi-Agderin läänin tunnuspuu.
Kärppä eli portimo ( Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa. Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat ja päästäiset. Kärpän pahimpia saalistajia ovat ketut, näädät sekä petolinnut. Kärppä on kuitenkin nopea eläin, joten saalistaja saa sen harvoin kiinni.
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä ( Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä maamyyrän sijasta.
Jänikset, joskus myös jänikset ja kaniinit ( Leporidae) on jäniseläinten heimo. Ne eroavat samaan jäniseläinten lahkoon kuuluvista piiskujäniksistä sillä, että niillä on lyhyt ja pörröinen häntä, pitkät korvat ja takajalat. Jäniksiä on maailmassa 11 sukua ja 61 lajia. Ne voidaan jaotella varsinaisiin jäniksiin ja kaniineihin.
Uros auttaa naarasta pentujen kasvattamisessa tuoden pesälle ruokaa. Lisäksi ryhmän muut naaraat saattavat auttaa poikasten hoitamisessa. Vielä saman vuoden syksyllä nuoret ketut etsivät oman reviirinsä. Kettu saavuttaa sukukypsyyden noin kymmenen kuukauden ikäisenä. Se voi elää vankeudessa yli kymmenen vuotta, luonnossa tavallisesti vain muutaman vuoden.
Monet viljelijät ovat jättäneet rukiin viljelyn pois, koska syysrukiin sadon onnistuminen on epävarmaa. Rukiin viljelystä on myös luovuttu, koska rikkakasvitorjunta-aineiden ansiosta peltoja ei enää tarvitse kesannoida rikkakasvien hävittämiseksi. Aiemmin ruis kuului oleellisena osana sekä kolmi- että monivuoroviljelyyn, joissa kierrätettiin viljelykasveja eri lohkoilla, ja sillä tavoin pidettiin rikkakasveja kurissa sekä parannettiin maan viljavuutta.
Ohra on ruohovartinen, yksivuotinen kasvi, joka kasvaa noin metrin korkuiseksi. Sen lehdet ovat leveät, tummanvihreät. Se kukkii kesä-heinäkuussa. Ylempien jyvänalkioiden vihneet ovat lyhyempiä kuin alempien niin, että kaikki vihneet päättyvät samalle korkeudelle. Pitkät vihneet ovat ohran tärkein tuntomerkki. Kun ohran tähkä kypsyy, se taipuu alaspäin.
|
