1Uutiset - Lukemisen tähden

verbit alekkain, verbit peräkkäin

adjektiivit alekkain, adjektiivit peräkkäin

substantiivit alekkain, substantiivit peräkkäin

Kummankin tyyppiset listat voi sijoittaa arpojiin: alekkaisten arpoja, peräkkäisten arpoja

Sekä listoissa että arpojissa voi kontekstityökaluilla hakea tietoa sanoista.

Tässä blogimerkinnässä käsittelen suomen kielen sanaluokkia, erityisesti nomineihin kuuluvia substantiiveja ja pronomineja. Pohdin myös omia strategioitani niiden tunnistamiseksi. Toinen kurssitehtävä haastoi minut miettimään omaa sanaluokkatietämystäni. Ymmärrän esimerkiksi verbien, adjektiivien, substantiivien ja pronominien eron, ainakin yksinkertaisella tasolla. Kurssin aikana olen kuitenkin huomannut oman epävarmuuteni sanaluokkien suhteen. Olkoon tämä blogimerkintä siis pieni kertaushetki myös minulle.

Suomen kielen lukusanat eli numeraalit taipuvat varsin monimutkaisesti. Erityisen hankalaksi tilanne tulee, kun taivutettu luku pitäisi kirjoittaa numeroin tai pitkä luku pitäisi lukea ääneen. Alla olevista tauluista löydät, kuinka lukusanat taipuvat ja kuinka taivutuspääte lisätään numeroihin. Lueteltuina ovat kaikki kirjakieliset sijamuodot 0:sta 200:aan ja 1900:sta 2050:een. Tauluista löytyy isompiakin lukuja ja murtolukuja. Järjestyslukujen kohdalta käy selville myös taivutus roomalaisten numeroiden kanssa.

eräs   he   heidän   heidät   heissä   heitä   hän   hänen   hänessä   hänet   häntä   itse   itse   johon   johonkin   joiden   joidenkin   joihin   joihinkin   joiksi   joiksikin   joilla   joillain   joillakin   joille   joillekin   joilta   joiltain   joiltakin   joina   joinain   joinakin   joissa   joissain   joissakin   joista   joistain   joistakin   joita   joitain   joitakin   joitten   joittenkin   joka   jokin   joksi   joksikin   joksikuksi   joku   jolla   jollain   jollakin   jolle   jollekin   jollekulle   jolta   joltain   joltakin   jompikumpi   jona   jonka   jonkin   jonkun

Taivuta verbejä ja löydä oikea taivutusmuoto bab.la:n verbintaivuttajalla. Sisältää taivutuksen myös epäsäännöllisille verbeille.

Tästä löydät kaikki suomen kielen lukusanat (numeraalit) nollasta 2050:een ja ylikin. Lueteltuina ovat kirjakieliset muodot, joitain vanhahtavia muotoja sekä puhekieliset muodot. Luettelosta voit tarkistaa, paljonko on yksikolmatta ja tuhannen tuhatta. Järjestyslukujen kohdalta löydät myös roomalaiset numerot. Listojen lopussa on myös murtolukuja. Taivutusmuodoista on oma luettelo.

olla, ei, saada, voida, tulla, tehdä, pitää, sanoa, kertoa, jäädä, ottaa, antaa, haluta, alkaa, käydä, eikä, päästä, toimia, ettei, mennä, joutua, käyttää, kuulua, lähteä, tarvita, nousta, nähdä, todeta, seurata, tietää, maksaa, vaatia, löytyä, tuoda, uskoa, esittää, odottaa, näyttää, syntyä, päättää, saattaa, aloittaa, kasvaa, järjestää, johtaa, valita, jatkaa, voittaa, pelata, viedä, sopia, arvioida, katsoa, vastata, riittää, ajaa, tuntea, puhua, rakentaa, pystyä, liittyä, tapahtua, jatkua, lisätä, jättää, laskea, yrittää, tuntua, vaikuttaa, ilmoittaa, löytää, pyrkiä, tarjota, kannattaa, hoitaa, hyväksyä, myöntää, siirtyä, aiheuttaa, aikoa, hakea, muuttaa, myydä, nostaa, kestää, pysyä, muistuttaa, elää, osallistua, koskea, onnistua, toivoa

verbit alekkain, verbit peräkkäin

adjektiivit alekkain, adjektiivit peräkkäin

substantiivit alekkain, substantiivit peräkkäin

Kummankin tyyppiset listat voi sijoittaa arpojiin: alekkaisten arpoja, peräkkäisten arpoja

Sekä listoissa että arpojissa voi kontekstityökaluilla hakea tietoa sanoista.

Taipumisen perusteella eli morfologisin perustein suomen sanat voidaan jakaa kolmia:

1) nominit
2) verbit
3) partikkelit

Nominit ja verbit ovat taipuvia, partikkelit taipumattomia sanoja.

Kysymys: Alakoululaiseni äidinkielen oppikirjassa kerrotaan, että järjestysluvut olisivat adjektiiveja. Eivätkös ne ole lukusanoja?

Vastaus: Järjestysluvut, kuten neljäs ja viidestoista, ovat kyllä lukusanoja, mutta niitä voi hienosyisemmin luokitellen pitää myös adjektiiveina. Vastaus kysymykseen sanaluokasta riippuu siis pitkälti siitä, millä perusteilla sanoja jaotellaan sanaluokkiin.

Verbit ilmaisevat semanttisen eli merkitykseen perustuvan määritelmän mukaan tekemistä, tapahtumista ja olemista. (Ks. >verbijohdosten merkitysryhmiä.)

Nominit ja partikkelit jakautuvat semanttisin ja syntaktisin eli lauseopillisin perustein seuraaviin alaryhmiin:

Nominit: substantiivit, adjektiivit, numeraalit, pronominit.
Partikkelit: adverbit, post- ja prepositiot, konjunktiot, interjektiot.