1Uutiset - Lukemisen tähden

Lähde seikkailuun Maupertuis'n 1700-luvun Tornionlaaksoon!

Salakuljetus länsirajan yli on ollut ilmiönä olemassa niin kauan kuin Suomea ja Ruotsia on erottanut rajaviiva. Rajaseudun asukkaille Tornionjoen ylittäminen oli helppoa myös niinä aikoina, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä rajaa valvottiin tarkasti. Itsenäisen Suomen aikana ihmisten ja tavaran liikkuminen on tietoisesti pidetty helppona. Laillisen kaupan lisäksi aikojen halki on harjoitettu myös salakuljetusta.

Lapin mittaushistorian lämpimimpään heinäkuuhun mahtui joillakin paikkakunnilla jopa 20 hellepäivää.

Lemmenjoen ensimmäinen kultaryntäys nähtiin 70 vuotta sitten. Nyt kultamaat hiljenevät poliittisilla päätöksillä.

Mustavalkokuvien aikaan niitä oli joka kylässä, nykyään tienvarsikojuja kohtaa yhä harvemmin. Tienvarsimyymälöillä ei miljoonia tehdä, mutta kyse on enemmänkin elämäntavasta.

Eläinlääkäri Markus Kiilin sanoinkuvaamattoman kaunista videota Ylläkseltä on katsottu somessa jo 52 000 kertaa.

Yle kysyi kittiläläisiltä, miltä valtionvarainministeriön päätös pidättää kuntapäättäjiä luottamustoimistaan oikeudenkäynnin ajaksi, tuntuu.

Ministeriön mukaan virkarikoksista syytetyt Kittilän luottamushenkilöt on siirrettävä syrjään, jotta kunnan päätöksenteon uskottavuus säilyy.

Pohjois-Suomen ammattikalastajien määrä on laskussa. Kyelikietâ-hanke tekee kalastuselinkeinon tutuksi koulutusvideoilla.

Tornionjoen rikkaat luonnon antimet toivat mukanaan pysyvän asutuksen jo varhain. Lohenkalastus, runsaat riistamaat ja viljavat luonnonniityt ja karjatalous tarjosivat elinkeinoa talonpojille.

Lauttamies-patsas on kunnianteko työlle. Sahateollisuuden syntyessä Tornionjoen suulle 1860-luvun alussa, tuli tarve saada raaka-ainetta myös ylempää joen vaikutuspiiristä. Tornion väylän varteen puut laskettiin kevättulvien aikana irtouittona. Täällä ne ”vittattiin” lautoiksi. Perusyksikkö lauttauksessa oli ”lasku” . Se oli kolmen tai neljän täysmittaisen tukin pituinen ja noin 8-9 metriä leveä tiiviisti toinen toisiinsa koivuvitsoilla kiinni kytket- ty kokonaisuus. Laskun jokaiseen nurkkaan sidottiin maasta juurineen revitty kanto. Tähän puolestaan kytkettiin suuri airo eli mela. Näillä sekä soudettiin että ohjattiin lauttaa.

Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia. Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta laajennettu kirkko on yksi näyttävimpiä 1700-luvun lopun kivikirkkoja Suomessa. Kirkko ja pappilat hallitsevat maisemaa Tornionjokisuussa Pirkkiön saaren pohjoisosassa.

1800-luvun alussa Hellälässä oli laivanrakennusta. Laivat myytiin Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Puut hakattiin joko omasta tai valtion metsästä ylempänä jokivarressa. Lapin puu soveltui hyvin kestävyytensä takia. Puut uitettiin jokea myöten lankkunippuina ja yhteen sidottuina lauttoina. Koskien kohdilla lautta päästettiin menemään ja toivottiin parasta. Kukaan ei uskaltanut jäädä lautan päälle. Myöhemmin kuitenkin tehtiin isompia lauttoja ja niissä oli miehet ohjaamassa.

Nelisenkymmentä kilometriä ennen Utsjoen kirkonkylää nelostien varressa seisoo metsän katveessa yksinkertainen hirsitalo. Sen pihaan kääntyy oikealle hiekkatie, ja vaaleankeltaisessa postilaatikkossa lukee Korretoja.

Porot päättivät tulla keskiviikkona viilentämään itseään Kemjiärven kaupungintalon eteen.

Tenojoen rannat ovat yleensä olleet täynnä kalastajia juhannuksen molemmin puolin, nyt rannat ammottavat tyhjinä, ihmettelee nuorgamilainen yrittäjä. Ely-keskus seuraa tilannetta laskemalla kalastajia rannalla.

Lapin maaherralla Uuno Hannulalla (1891-1963) taisi olla hallussaan jotakin salattavaa, tulenarkaa tietoa. Ja jos ei ollut, ainakin hän teki elämäkertansa kirjoittajien työn vaikeaksi polttamalla kahteen kertaan papereitaan.

Kuntalaislistalta Kittilän kunnanvaltuustoon valittu Akseli Erkkilä aikoo hakea toimeenpanokieltoa valtiovarainministeriön päätökselle.

Paljon julkisuutta osakseen saanut Meri-Lapin sote-yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja on aloittanut tänään toimintansa. Yhteisyritys lupaa parantaa alueen sote-palveluita ja tuoda kustannussäästöjä.

Jos Lapin kuuluisin kuvataiteilija Reidar Särestöniemi eläisi nyt, hän saisi vihdoin olla oma itsensä: rakkausrunoja kirjoittava luonnonsuojelijahomo ja omaperäinen tyylihaukka. Nyt olisi hänen aikansa.