1Uutiset - Lukemisen tähden

Hädässä Väyrynen tunnetaan
Väyrynen parantaa haavat
Väyrysestä polvi paranee
Väyrynen vahvistaa säännön
Väyrynen ei lue lakia
Väyrynen keinot keksii

Sutta pakoon läksin - karhu vastaani tuli
Joka sutta pakoo, sitä karhu kohtaa
Toinen karhulla ajatus, toinen karhun tappajalla
Ennen karhun kesyttää ennenkuin savolaisen
Ei karhua vitsalla ojenneta
Ei karhua äiimällä pistelemistä ole
Karhulla miehen järki, yhdeksän voima

Viisaasta Salomonista kerrotaan, että hän puhui kolmetuhatta sananlaskua ja että hänellä oli tuhat ja viisi laulua. Jos viisaus lasketaan tämän mitan jälkeen, niin olisi Suomen kansa Salomoa viisaampi, sillä sen kirjoitetutkin sananlaskut ovat usiammat kuin seitsemän tuhatta ja sen laulut, joita ei ole kukaan lukenut, nousevat kyllä useihin tuhansiin. Siitä ei meidän kuitenkaan tarvitse suurennella; muilla kansoilla voipi olla yhtä paljo. Mutta se on totta, että miettivä Suomen kansa on pannut monta älykästä ajatusta lauluihinsa, paljo syvää viisautta sananlaskuihinsa ja arvoituksiinsa. Jo vuonna 1842 painatti tohtori Lönnrot kokouksen, jossa on 7,077 sananlaskua, ja sitte on vielä useita tullut kirjoitetuksi. Usiat ovat runovärsyn muodossa ja täten säilyvät helpommasti muistossa. Kielellä niissä on syvämietteinen lyhyytensä, jota ei saateta niin kääntää ruotsiksi.

Kuten jokaisessa kielessä, on saksassakin paljon ja monenlaisia sananlaskuja ja sanontoja. Siinä ei tietysti mitään uutta.

Niinkuin auringon säteet, jotka poltto-lasilla kootaan, sytyttävät aineen, niin on viisauskin, Sanan Laskuin suljettuna, voimallinen vaikuttamaan.

...

Aamu on iltaa viisaampi
Ahkeruus kovan onnen voittaa
Ahneus kunnian pettää
Aina se loppuu jota ostetaan
Auta miestä mäessä, älä mäen alla
Ei  hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi
Ei asiat tappelemalla selviä

Suomesta on pantu muistiin suunnaton määrä sananlaskuja ja puheenparsia, erilaisia kiteytyneitä sanontoja, fraaseja. Ne kuuluvat yleensä kielen kiteytyneimpiin osiin. Niitä käytetään usein silloinkin, kun ei täysin ymmärretä niiden yksittäisten osien merkitystä (”Huutaa kuin marraskarhu”). Sananlaskuissa ja puheenparsissa voi esiintyä myös sellaisia kieliopillisia muotoja, joita ei muuten enää käytetä (”Luojan kiitos”, ”Kiiskinen kaloja vanhin, vata vanhin pyydyksiä”). Murrerajojen yli kulkeutuessaan ne säilyttävät usein lähtöseutunsa piirteitä.

Suuri osa vanhoista suomalaisista sananlaskuista on tehty kalevalaiseen runomittaan. Alla joitakin minulle mieleisiä, rakentavia, hauskoja, hassuja, ilosia, surulllisia, tyypillisiä sananlaskuja.