1Uutiset - Lukemisen tähden

Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen.

Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.

Sota-ajan radio-ohjelmissa välitetään kotijoukoille tunnelmia mm. Suojärveltä ja Kollaalta, savolaiskomppanian tuvasta ja sotavankien tietokilpailusta.

Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

Rauni Mollbergin ohjaama tv-elokuva Sotaerakko perustuu talvisodan aikaisiin tositapahtumiin. Itärajan pinnassa asuvaa väestöä evakuoidaan vauhdilla, mutta lähtökäsky ei tavoita kaikkia.

Sotamies Kallionpää ampui talvisodan ensimmäisen venäläisen. Lisäksi hän ampui Lapin sodan ensimmäisen saksalaisen.

Siirtyminen sodasta rauhan kauteen merkitsi muutoksia monilla aloilla. Myös korsujen viihde- ja asialukemisto Suomen Sotilas muokkasi sisältönsä vastaamaan rauhan ajan vaatimuksia.

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta. Tässä koosteessa suomalaiset muistelevat, kuinka talvisota heidän kohdaltaan alkoi.

Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys on jääkärikoulutuksen 100-vuotisjuhlallisuuksien alla tehnyt arkistoista todellisen löydön. Ennen julkaisematon video vuodelta 1916 kertoo suomalaisten jääkärien koulutuksesta Hohenlockstedt Lagerissa, Saksassa.

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.

Yksi sota-ajan suosituimmista radio-ohjelmista oli Jahvetin kirjelaatikko. Kaikentietävän yleisneron taustalta löytyi Yrjö Kilpeläinen sekä hänen toimistonsa.

Talvisodan ahdingosta ja Suomen taistelusta itsenäisyytensä puolesta valmistettiin filmejä myös ulkomaiseen levitykseen. Sotaa käyvä pieni maa sai osakseen sympatiaa erityisesti Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Sota-aika ei synnyttänyt vain propagandakupletteja vaan myös iskelmäklassikoita. Hyviä sävelmiä ei vierastettu, vaikka ne olisivat olleet peräisin vihollisen puolelta.

Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.

Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati Viroa, Latviaa ja Liettuaa luovuttamaan alueita sotilastukikohtia varten. Baltian maat taipuivat Neuvostoliiton tahtoon. Pian vastaavanlainen neuvottelukutsu tuli myös Suomelle.