1Uutiset - Lukemisen tähden

Puutiainen on punkkeihin kuuluva eläin. Se kiinnittäytyy sopivaan isäntäeläimeen imeäkseen siitä verta ja saattaa jäädä siihen kiinni jopa päiväkausiksi[1]. Suomessa sitä tavataan koko maan eteläisessä puoliskossa Kemi-Joensuu-linjalle asti, ja erityisen runsaasti Ahvenanmaalla ja saaristossa. Vastoin vanhaa kansanuskomusta puutiaiset eivät pudottaudu ihmisten päälle lepistä eivätkä muistakaan puista, vaan elävät ja liikkuvat eniten aluskasvillisuuden joukossa, heinikoissa ja pensaikoissa. Puuti

Puhekieli on kielen suullisesti käytetty muoto. Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltä vapaampi rakenne sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät idiomit. Suomen yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit mä/mun, sä/sun, passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona ja yleinen futuurin käyttö.

Vanhat suomalaiset mittayksiköt tarkoittavat tässä mittayksiköitä, joita Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa.

Kielen pisimpien sanojen kriteerit vaihtelevat. Sanalta voidaan vaatia perusmuotoisuutta, mutta se mikä katsotaan taivutusmuodoksi ja mikä johdokseksi, on jossain määrin veteen piirretty viiva. Mikäli johdokset ylipäänsä sallitaan, voidaan vaatia että kukin johdos esiintyy vain kerran tai että sanaa johdoksineen käytetään todellisessa puhutussa tai kirjoitetussa kielessä. Myös yhdyssanohin on otettava kantaa.

Kuuluisien miesten elämäkertoja [1] on kreikkalaisen filosofin Plutarkhoksen kirjoittama kokoelma elämäkertoja. Plutarkhoksen kirjoittamia elämäkertoja on säilynyt 48, joista 44 on niin sanottuja rinnakkaiselämäkertoja. Rinnakkaiselämäkerroissa Plutarkhos esittelee parittain kreikkalaisen ja roomalaisen henkilön, joilla oli Plutarkhoksen mukaan jotain yhteistä.[1]

Puutiainen on punkkeihin kuuluva eläin. Se kiinnittäytyy sopivaan isäntäeläimeen imeäkseen siitä verta ja saattaa jäädä siihen kiinni jopa päiväkausiksi[1]. Suomessa sitä tavataan koko maan eteläisessä puoliskossa Kemi-Joensuu-linjalle asti, ja erityisen runsaasti Ahvenanmaalla ja saaristossa. Vastoin vanhaa kansanuskomusta puutiaiset eivät pudottaudu ihmisten päälle lepistä eivätkä muistakaan puista, vaan elävät ja liikkuvat eniten aluskasvillisuuden joukossa, heinikoissa ja pensaikoissa. Puuti

Tämä on luettelo Suomen pääministereistä.

Arvoitus on tarkoituksellisen hämäävä, arvoituksellinen tai moniselitteinen kysymys, johon oikean vastauksen löytäminen vaatii nokkeluutta. Arvoitukset ovat suosittua ajanvietettä ja osa monen kansan kansanperinnettä. Kuuluisa arvoitus on esimerkiksi niin sanottu "Sfinksin arvoitus": "Mikä käy aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella ja illalla kolmella?"[1] Arvoituksella voidaan tarkoittaa myös jotain vaikeatajuista asiaa tai tapahtumaa, jota ei osata varmasti selittää.

Kirosana eli voimasana on ilmaisua tehostava, karkeana pidettävä sana[1][2]. Kiroilua pidetään yleisesti paheksuttavana tuntemattomien ihmisten seurassa, ainakin muodollisissa yhteyksissä. Kiroilu saa voimansa kulttuurillisista tabuista, joita se rikkoo.

Suomen kirjallisuudella tarkoitetaan Suomessa kirjoitettuja ja painettuja kirjoja ja muita painotuotteita sekä suullisena perimätietona välittynyttä kansanrunoutta. Suomalainen kirjallisuus on kirjoitettu pääasiassa suomen ja ruotsin kielillä, mutta siihen kuuluu myös varhaisempia latinankielisiä teoksia sekä pohjoissaameksi kirjoitettua kirjallisuutta.

Britannian kuninkaallinen perhe on käsite, jolla viitataan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsevaan monarkkiin ja tämän lähisukulaisiin. Tarkkaa muodollista tai lakiinkirjattua määritelmää kuninkaalliseen perheeseen kuulumisesta ei ole, ja eri yhteyksissä perheeseen voidaankin lukea eri henkilöitä. Kuninkaallisen perheen jäseniksi lasketaan yleensä ainakin ne henkilöt, joista käytetään puhuttelua hänen majesteettinsa , hänen kuninkaallinen korkeutensa tai heidän kuninkaalliset korkeutensa .

Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi sekä vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda , kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.

Charles Robert Darwin oli brittiläinen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.[1]

Hirvikärpänen eli hirven täikärpänen[1] on täikärpästen heimoon kuuluva kaksisiipinen ulkoloinen. Se käyttää ravintonaan hirvieläinten verta.[2]

Puolukka on puolukoiden sukuun ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 millimetriä pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä.