1Uutiset - Lukemisen tähden

Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.[1] Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista ,lähde? mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.

Passiivi on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium. Indoeurooppalaisissa kielissä passiivi on verbin muoto, jossa transitiiviverbin tekeminen kohdistuu lauseen subjektiin. Suomen kielessä passiivi taas kuvaa verbimuotoja, joissa tekijä jää taka-alalle.

Lestadiolaisuus on konservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutteinen 1800-luvun puolivälissä syntynyt luterilaisuuden herätysliike, jonka eri suuntauksilla on kannattajia pääasiassa Suomessa, Norjassa, Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Pienempiä ryhmiä on muun muassa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Lestadiolaisuus on Pohjoismaiden suurin kirkollinen herätysliike.[1] Se toimii Pohjoismaissa evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Se on myös laajimmalle l

Urho Kaleva Kekkonen oli suomalainen poliitikko ja kahdeksas Suomen tasavallan presidentti. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1981, yli 25 vuoden ajan. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken sairauden takia. Syksyllä 1981 Kekkonen joutui siirtymään sairautensa tähden pysyvästi syrjään ja luovuttamaan virkansa hoidon pääministeri Mauno Koivistolle 26. lokakuuta 1981 päivätyssä kirjeessään.

Ismi tarkoittaa suuntaa, aatetta tai virtausta.[1]

Perusmuotoistamisella eli lemmauksella tarkoitetaan tiedonhaussa hakutermin muuttamista sen perusmuotoon. Tiedonhakuprosessissa haun kohteelle ja hakijan kyselylle tehdään kielellinen normalisointi.

Kekri, myös keyri tai köyri, on vanhan suomalaisen maatalous­yhteis­kunnan aikainen syksyisin vietetty sadonkorjuun juhla. Sillä ei alkujaan ollut vakinaista kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan, mutta viimeistään 1800-luvun alusta sen ajan­kohdaksi vakiintui pyhäin­miesten­päivä marraskuun alussa.[1]

Pietari Aapo Herajärvi oli omintakeinen kansantaiteilija, runojen ja pilkkalaulujen tekijä, niin sanottu kylähullu.[1][2] Oikeaa nimeään paremmin hänet tunnettiin ”Kalkkimaan pappina” syntymäkylänsä mukaan sekä erityisesti sen vuoksi, että hänen kerrottiin muistaneen pappien saarnat ulkoa ja tehneen myös omia pilkkasaarnojaan.[3]

Suomalaiset nimet: Suomessa lain mukaan henkilöllä tulee olla sukunimi ja vähintään yksi etunimi. Etunimiä voi nykyisin antaa korkeintaan kolme, mutta aiemmin tällaista vaatimusta ei ollut, ja Suomessa on vielä vanhoja ihmisiä, joilla on useampi etunimi kuin kolme, esim. kirjailija Usko Immanuel Toivo Johannes Jalmari Kauppala. Yleisessä käytössä puhuttelu- eli kutsumanimenä on tavallisesti yksi etunimistä, useimmiten ensimmäinen.

Tanskalainen maajussi on tanskalainen TV-sarja, alkuperäiseltä nimeltään Bonderøven, jota esitetään Tanskassa TV-kanavalla DR1. Alun perin ohjelmaa esitettiin kanavalla DR2 jossa se saavutti kanavan suurimpia katsojalukuja.

Hirsipuu on kynällä ja paperilla pelattava arvauspeli kahdelle tai useammalle pelaajalle. Toinen pelaajista miettii sanaa ja toinen yrittää arvailla sanaa ehdottelemalla kirjaimia.

Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti. Kreikkalaisessa mytologiassa esiintyy paljon jumalia, sankareita ja taruolentoja. Mytologia oli osa antiikin kreikkalaista uskontoa, ja se kytkeytyi myös kreikkalaiseen filosofiaan ja kreikkalaisen historiankirjoituksen varhaisvaiheisiin. Myytit olivat suosittuja aiheita taiteessa, näytelmissä ja kirjallisuudessa.

Taideteollisuus on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta. Taideteollisuus voi olla käsityötä, mutta materiaalien muokkaamiseen voidaan käyttää myös erilaisia apuvälineitä. Sana viittaa teollistumiseen, jonka seurauksena alettiin tuottaa taiteellisesti suunniteltuja esineitä teollisena sarjatuotantona aikaisemman manufaktuuriteollisuuden sijaan.

Suomalaisessa kansanperinteessä ja mytologiassa esiintyy paljon erilaisia taruolentoja ja uskomusolentoja. Mahtavimpia näistä olivat jumalat ja jumalan kaltaiset olennot. Näiden lisäksi oli suurimpia jumalia huomattavasti pienempiä ja vähäpätöisempiä henkiolentoja. Oli myös ruumiillisia olentoja, monet näistä ihmishahmoisia, sekä erilaisia hirviöitä. Usein on vaikea erottaa jumalaa taruolennosta. Monella olennolla oli sekä jumalan, että taruolennon piirteitä. Esimerkiksi metsän kuningasta Tapiot

Lutikka eli seinälude on hyönteinen. Alkujaan se on ollut pelkästään lepakon loinen, mutta se on sopeutunut myös ihmisen ja joidenkin lemmikkieläinten loiseksi. Se imee isäntäeliöltään verta öisin. Lutikan ei ole todettu Suomessa levittävän tauteja. Imentäjäljet kutiavat eri ihmisillä eriasteisesti.

Niilo Liakka oli kanslianeuvoksen arvonimen saanut kansanvalistuksen edistäjä, maalaisliittolainen kansanedustaja ja ministeri. Liakka oli ministerinä yhteensä 1 027 päivää.

Tämä artikkeli käsittelee seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin liittyviä tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja asenteita Suomessa ja Karjalassa ennen 1800- ja 1900-lukujen taitteen tienoilla tapahtunutta suurta kulttuurillista murrosvaihetta, perinteisen talonpoikaiskulttuurin hajoamista. Tästä murroksesta lähtien seksuaalisuuteen liittyvät ja monet muut kulttuuri-ilmiöt ovat olleet hyvin erilaisia kuin aikaisemmin. Tässä artikkelissa esitellyt ilmiöt ovat nykypäiviin mentäessä joko tyystin

Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–32. Tänä aikana Suomessa ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta ennennäkemättömiä määriä. Kieltolaki päätettiin lopulta kumota: joulukuun 29.–30. päivänä vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Kieltolaki päättyi 5. huhtikuuta 1932 klo 10, jolloin ensimmäiset Oy Alkoholiliike Ab:n myymälät avattiin.