1Uutiset - Lukemisen tähden

Suuret suomalaiset oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma, jossa katsojat saivat valita äänestämällä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen. Suurimmaksi suomalaiseksi äänestettiin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.

Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa. Sananlasku on usein muodoltaan rytmikäs ja sisällöltään kuvaannollinen.[1]

Adolf Erik Ehrnrooth oli suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 162, josta muodostui viimeisinä vuosikymmeninään sotaveteraanien näkyvä kärkihahmo ja puolestapuhuja.[1] Ehrnroothin vaimo oli tanskalaissyntyinen kreivitär Karin-Birgitte Ehrnrooth , jonka kanssa hän avioitui vuonna 1958. Ehrnrootheilla on kolme lasta, tyttäret Karin ja Eva, sekä poika Hans Adolf, joka niin ikään on luonut sotilasuraa, toimien muun muassa Suomen Pariisin suurlähetystön sotilasasiamiehenä.

Seitsenpistepirkko on leppäkerttulaji, jolla on punaisessa kuoressaan seitsemän mustaa täplää. Se on Suomen yleisin leppäkerttulaji[1] ja Suomen kansallishyönteinen.[2] Seitsenpistepirkkoja on levitetty alkuperäisen levinneisyysalueensa, Euroopan ja Aasian ulkopuolellekin, sillä sekä toukka että aikuinen hyönteinen syövät suuria määriä maanviljelylle haitallisia kirvoja.

Graniitti on rakeinen kivilaji, jota käytetään paljon rakennuskivenä. Se on yksi Suomen kallioperän yleisimpiä kivilajeja ja yksi koko maailman yleisimmistä syväkivilajeista. [1] Graniitti on kovaa ja kestävää.

Kielo on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Se on myös sukunsa ainoa laji, vaikka jotkut tutkijat katsovatkin sen eri maantieteelliset muodot omiksi lajeikseen. Kielo kukkii touko–kesäkuussa valkoisin, hyväntuoksuisin kukin. Sen lehdet ovat ehytlaitaiset ja kielen muotoiset, joiden perusteella se on saanut suomenkielisen nimensä. Lajin tieteellinen nimi puolestaan viittaa Raamatun Laulujen lauluun.

Tämä on luettelo joululauluista.

Kalenteri on vuotuisen ajanlaskun esitys, tapa kuvata ajan jaksoja, yleisimmin päiviä päivämäärinä. Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden liikkeisiin. Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on aurinkokalenteri, joka perustuu auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan. Kalenteri voi perustua myös kuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksi islamilainen kalenteri on

Sotahistoriaa voi nykyään luonnehtia ammattitutkijoiden 1960-luvulta käydyn keskustelun kautta. Tähän debattiin on kuulunut kiistatta jako vanhan ja uuden sotahistorian suuntauksiin.

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen. Rurik asettui Novgorodiin ja novgorodilaiset nimittivät maataan Russkaja zemljaksi 'Venäjän maaksi'. Tämän tarun todellisuuspohja on kuitenkin hyvin epäselvä.

Colloquial Finnish is the standard colloquial dialect of the Finnish language. It is spoken in the Greater Helsinki region, and in urbanized areas in the Tavastian and Central Finland dialectal areas, such as the cities of Tampere, Jyväskylä, Lahti, Hyvinkää, and Hämeenlinna. In addition, this applies also to the coastal cities, such as Vaasa and Porvoo,[1] which have been traditionally Swedish-speaking, and have experienced an influx of Finnish speakers from a variety of dialectal areas.

Suomen kansallissymbolit ovat Suomen virallisia tai epävirallisia kansallisia tunnuksia.[1] Keskeisiä kansallisia symboleita ovat sinivalkoinen kansallislippu ja leijonavaakuna[2].

Ahven on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji, joka kasvaa tyypillisesti enintään 35 cm pitkäksi ja 1,2 kg:n painoiseksi. Se on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Ahven on parvikala, joka liikkuu ja etsii ravintoa päivisin parvissa, mutta yöksi se menee yksin pohjalle kasvuston suojaan lepäämään. Sitä pyydystetään ruokakalaksi.

Rauduskoivu on koivukasveihin kuuluva lehtipuu. Se esiintyy luontaisena laajalla alueella Euraasian pohjoisosissa. Rauduskoivulla on valkoinen tuohi ja sahalaitaiset, kolmionmuotoiset lehdet. Sen puuaines on tiivistä ja sopii hyvin sekä polttopuuksi että puusepäntöihin, esimerkiksi huonekalujen valmistukseen. Koivusta saatavaa lyhytkuituista selluloosaa sekoitetaan paperiteollisuudessa havupuuselluun paperin laadun parantamiseksi. Koivun muillekin osille on monenlaista käyttöä tuohitöistä rohdos

Joutsenet on hanhien alaheimon suku, johon kuuluu 6 nykyistä lajia. Joutsenet ovat vesilintuja ja niillä on pitkä kaula ja yleensä valkoinen höyhenpeite.

Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa.[2] Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi.[3] Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona , mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä[4].

Martti Luther oli saksalainen pappi ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekunti [1][2]. Ajalla voidaan tarkoittaa myös ihmisen luomaa käsitettä tapahtumahetkien suhteista.