1Uutiset - Lukemisen tähden

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) tunnetaan erityisesti Maamme-laulun (1846) sanoittajana sekä Suomen kansan ja luonnon kuvaaja. Vuonna 1848 ilmestyi ensimmäinen osa hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvasta runokokoelmasta Vänrikki Stoolin tarinat, joka kertoo Suomen sodasta 1808-09. Runeberg kirjoitti äidinkielellään ruotsiksi. Hän sai jo eläessään Suomen kansallisrunoilijan aseman. Hänen runouttaan käännettiin jo varhain useille eri kielille. Runebergin runoutta on myös sävelletty runsaasti. Maamme-laulua lauletaan virallisesti Fredrik Paciuksen sävelin, ja monia Runebergin rakkausrunoja tunnetaan mm. Jean Sibeliuksen sävellyksinä.

Jean Sibeliuksen musiikkia ja valokuvaaja Janne Gröning'in upeita valokuvia suomen saaristosta sisältävä DVD on julkistettu Shanghain EXPO 2010 maailmannäytt...

Mikä oli tämä outo kulkuri? Hän oli Kalkkimaan pappi - lapsuuteni tarinoiden kiehtova hahmo. Paikallinen eksentrikko Pietari Aapo Herajärvi syntyi Kalkkimaalla, Alatorniolla 9.9.1830 aviottomaan vuoteeseen.

Runokertomus Vänrikki Stoolin tarinat teki Runebergistä Suomen kansallisrunoilijan. Kirjan runot kertovat Suomen sodasta, joka käytiin Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä vuosina 1808–1809.

Klassikoksi voidaan nimittää luovaa yksilöä, jonka saavutukset ovat jääneet elämään, antiikin kulttuurin tutkijaa tai selkeään ja tasapainoiseen ilmaisuun pyrkivää taiteilijaa. Runebergia voi pitää klassikkona näissä kaikissa kolmessa merkityksessä. Hän on saavuttanut kestävän arvosijan ja kohonnut kansallisrunoilijaksi, toiminut yliopistossa antiikin tutkijana ja tavoitellut omassa tuotannossaan tyylin selkeyttä ja pelkistettyä ilmaisua.

Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Sibeliuksen ensimmäisen tärkeän teoksen Kullervo-sinfonian kantaesityksen 28.4.1892 voi nähdä suomalaiskansallisen musiikin synnyinhetkenä. Sibeliuksen kaksi seuraavaa sinfoniaa nro 1 (1899/1900) ja nro 2 (1902) ovat yhä vahvasti sidoksissa kansallisromanttiseen tyyliin, mutta kolmannesta sinfoniasta (1907) eteenpäin Sibeliuksen sävelkieli vapautuu romantiikan painolastista.

Aleksis Kivi on nimensä mukaisesti kirjallisuutemme peruskivi, koska hän loi ensimmäisenä monipuolisen tuotannon suomeksi. Hän aloitti suomenkielisen taidekirjallisuuden, kirjoitti sekä lyriikkaa, epiikkaa että draamaa ja vakiinnutti suomalaiseen kirjallisuuteen näytelmän ja romaanin.

Aleksis Kivi - Suomen kansalliskirjailija. Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden ylläpitämät kotisivut.