From
yle
Follow, research and publish the best content
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
Already have an account: Login
1Uutiset - Lukemisen tähden
2.3M views |
+85 today
Suomen viralliset sivut * Klikkaa kuvaa tai otsikkoa.
Curated by
Skuuppilehdet
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
Sanat ovat aina kiehtoneet minua, kuten paikannimistökin. Minusta on mielenkiintoista pohtia sanojen alkuperää ja mitä vähemmän tietää sanojen taustalla usein piilevästä tylsästä totuudesta, sitä jännemmäksi homma menee. Olen tehnyt jo 
Scoop.it!
Olen joskus miettinyt, mitä liikennepaikkojen (samalla myös kuntien) nimet oikeastaan tarkoittavat. On olemassa paljon selviä nimiä, kuten vaikkapa Koivumäki. Mäki, jolla kasvaa / on kasvanut koivu/-ja. Turku tarkoittaa toria ynnä muuta sen tapaista. Mutta mitä tarkoittaa esimerkiksi Parikkala? Mistä nimi on lähtöisin? Mikä voisi olla "Parikka"? Muitakin esimerkkejä on, vaikkapa Kihniö. Mitä se sana tarkoittaa?
Scoop.it!
Eino Koponen on itämerensuomalaisten kielten ja saamen kielen dosentti, joka on käyttänyt suuren osan elämästään tutkimalla suomen, viron ja saamen kielen sanojen alkuperää.
Scoop.it!
haiven – ohut tai harvassa kasvava karva, hahtuva, hius.
Scoop.it!
Etymologian nyrkkisääntöihin kuuluu, että kielen keskeisimmät sanat säilyvät parhaiten.
Scoop.it!
Lukuisien kotoisilta tuntuvien sanojen alkuperä on itäinen.
Scoop.it!
Vasemmalta saa auki aakkosellisen sanaluettelon, jossa sanoja voi tutkia sekä Googlen sanakirjalla että kontekstihauilla, kun on klikannut linkittömään sanaan. Paljon hienoja sanoja sanojen rakastajille.
Scoop.it!
Uudempia omaperäisiä elinten nimityksiä ovat mm. hermo, keuhko, kives, kohtu, liha, munuainen, nivel, pallea, perna, rakko, sikiö. Joillekin niistä voidaan esittää murteellisia rinnakkaismerkityksiä, joiden avulla on ehkä pääteltävissä jotakin sanan historiasta (ainakin siitä, onko kyseessä alun perin ollut anatominen nimitys vai jotakin muuta) tai yhtymäkohtia muuhun sanastoon. Hermo on alkuperältään ja alkuperäiseltä merkitykseltäänkin varsin hämärä sana. Sen varhaisin ilmentymä suomen kirjakielessä on johdos hermoton (hervoton) vuodelta 1644, ja vastineita sille löytyy vain karjalasta–sielläkin sen verran uuden näköisenä sanana, että on pidettävä todennäköisenä sen myöhäistä kulkeutumista suomesta.
Scoop.it!
Näissä kartoissa on etymologinen sukupuu indoeurooppalaisen kantakielen sanoille *wĺ̥kʷos (susi), josta kehittyi englanninwolf, ja *ḱwṓ (koira), josta kehittyi englannin hound ja suomen susi. Suomi kuuluu uralilaisiin kieliin, jotka ovat historiansa aikana olleet läheisissä tekemisissä indoeurooppalaisten kielten kanssa, joihin englantikin kuuluu. Huomaa, että kaikki sanat eivät ole yleisessä käytössä. Joissakin kielissä toinen sana on voinut syrjäyttää aiemmin käytetyn sanan. Näin on käynyt varsinkin iberoromaanisten kielten koiraa tarkoittavissa sanoissa. Esimerkiksi espanjassa tavallinen koiraa tarkoittava sana on perro eikä latinasta saatu can. Samoin ruotsissa suteen viitataan yleensä sanalla varg eikä ulv.
Scoop.it!
Kansanetymologia tarkoittaa sitä, että vierasperäisissä ja harvinaisissa sanoissa ollaan tunnistavinaan tuttuja elementtejä, joiden mukaisiksi uusi sana sitten muokkautuu. Kansanetymologia on luonnollinen osa kielen kehitystä, jossa vieraasta kielestä lainatut sanat hioutuvat lainaajakielen mukaiseen muotoon. Esimerkiksi Niiloa seuraavat Oikeat Kristityt eivät yleensä ole perillä sanasta "kondomi", joka on käsitteenäkin synnillinen ja Oikealle Kristitylle vieras. Sen sijaan he käyttävät tämän sanan tarkoittamasta synnillisestä ja hirveästä asiasta usein kansanetymologisesti nimitystä "ponttooni", joka sanana kuulostaa samalta ja on tietysti Oikeille Kristityille tutumpi.
Scoop.it!
Myöhäissyksy on tiellä liikkujan kannalta vaarallista aikaa: on pimeää ja monesti, kun märkä tienpinta äkkiä jäätyy, uhkana on vielä pääkallokeli.
Sana pääkallokeli synnyttää monien mielessä kuvan jäätiköstä, iljanteesta, kaljamasta, jolla kulkija liukastuu ja johon hän kaatuessaan lyö päänsä ja taittaa luunsa. Se voi viitata myös muuhun: autoilijan kannalta hengenvaaralliseen mustaan jäähän, joka pahimmillaan aiheuttaa kuolonkolareita.
Pääkallokeli on verraten nuori sana. Se puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961), mutta myöhemmin ilmestynyt Suomen kielen perussanakirja (1990–1994) sen mainitsee. Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
|
Scoop.it!
*Tässä sarjassa esitellään jännittävä etymologia. [Etymologia](https://fi.wikipedia.org/wiki/Etymologia) on historiallisen kielitieteen...
Scoop.it!
Sain käsiini erään etymologisen selvityksen pillun päreistä:
Scoop.it!
From
tutka
OK, okay tai okei, on yksi maailman tunnetuimmista ja levinneimmistä lyhenteistä. Sen alkuperä on epäselvä, mutta...
Scoop.it!
41. Iisalmi: Yöpymispaikka salmella
Scoop.it!
Suomeksi on kuitenkin etymologinen viitetietokanta, jossa ei ole sanoja selitetty kuin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Siinä kerrotaan, missä ko sana esiintyy, esimerkiksi painetuissa lähteissä. Klikkaa vasemmalta esim. aakkosselauksen alaspäin osoittavaa nuolta, niin pääset katsomaan sanoja.
No, oikeastaan tämä on jännittävämpi kuin sanakirja. Siinä joutuu itse kukin pinteeseen, kun miettii, mitä ne sanat tarkoittavat. Siinä on kyllä niin paljon kinkkisiä sanoja, että tuntee olevansa vieras oman äidinkielensä parissa. Ei tämä kyllä meille maallikoille ole tarkoitettu, mutta on kiva päästä kurkistamaan salattuihin huoneisiin.
Scoop.it!
Who would have thought that the marriage of two tiny little words - pine from the Latin 'pīnus' meaning "sap, juice" and apple from 'apple' meaning "apple" would have split the UK from the rest of the world way back when it was first recorded in 1398? Via Seth Dixon, Skuuppilehdet
Skuuppilehdet's insight:
Mikä yhteinen piirre on sanoissa pohjoisimmassa Suomessa. Onko se tilastollisesti oikea?
Scoop.it!
Hiitola on keskustelupalsta, jonka aiheena on suomenusko.
Scoop.it!
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti taannoin, mistä ovat peräisin sellaiset sanat kuinpiripintaan, ritirinnan, supisuomalainen, tipotiessään, typötyhjä, täpötäysi, upouusi,ypöyksin tai sellaiset kuin kitupiikki, patalaiska, päivänselvä, raivoraitis, rapakunto,sikahumala, vesiselvä, väkivahva jne.
|
