1Uutiset - Lukemisen tähden

ITE-taide [1] on Suomessa tehtyä kouluttamattomien taiteilijoiden arjen ympäristöissä syntyvää taidetta.[2] Outsider-taide on laajempi, kansainvälinen käsite, jolla tarkoitetaan taidemaailman käytäntöjen ulkopuolisuutta.[3] Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi taidekoulutus, galleriamaailma ja apurahajärjestelmä.[4]

Erkki Lauri Tanttu oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat sananparsikuvitukset sekä sarjakuva Rymy-Eetu.

Metafora on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman kuin-sanaa. Metaforasta esimerkkejä ovat lausahdus "Hän on aurinkoni"[1] tai "tuolin jalka" .[2] Metaforassa tapahtuu merkityssiirtymä, jonka johdosta se eroaa kirjaimellisesta kielestä. Metaforia ja muita kielenkäytön muotoja tutkivat ja pyrkivät selittämään kielitiede, retoriikka ja kielifilosofia. Myös neuropsykologiassa on tutkittu, kuinka metaforien ymmärtäminen eroaa aivotasolla kirjaimellisen kielen ymmärtämisestä.

Maailmankuva on käsitys maailman kokonaisuudesta.[1] Sitä lähellä ovat sanat maailmankatsomus ja elämänkatsomus.[1][2].

Taulukko Kuun vaiheista vuosina 2005–2020.

Perinneruoka on ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle.[1]

Tämä on luettelo itsenäisistä valtioista. Suomi on tunnustanut 195 valtion itsenäisyyden. [1]

Sydämeeni joulun teen on suomalainen joululaulu, jonka on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi.

Entropia eli haje[2] on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.[1][3] Entropian käsitettä käytetään termodynamiikassa ja tilastollisessa mekaniikassa. Informaatioteoriassa entropialla mitataan viestin sisältämän informaation määrää. Entropian käsitteen otti fysiikassa ensimmäisenä käyttöön Rudolf Clausius.[1]

Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.

Hevonen eli kesyhevonen on suurikokoinen kavioeläinten lahkoon ja hevoseläinten heimoon kuuluva nisäkäs, jota ihminen on jo vuosituhansia sitten kesyttänyt kotieläimeksi.

Fraasi eli sanonta voi olla lyhyt osa tekstiä[1], yleisesti käytettävä kielellinen ilmaus kuten lauseparsi tai korulause. Fraasilla voidaan tarkoittaa myös kulunutta ilmausta.[2] Fraseologiassa yleisesti hyväksyttävää määritelmää sanalle fraasi ei ole olemassa. Fraasilla kuitenkin tarkoitetaan aina kahdesta tai useammasta sanasta koostuvaa sanayhtymää. [3]

Huumori on vuorovaikutuksen ja viestinnän muoto, jonka tarkoitus on tehdä ihmisiä iloisiksi, naurattaa ja purkaa jännitystä. Huumori voi kummuta ylemmyydestä ja vahingonilosta, yllättävästä vastakohtaisuudesta, tai sen tarkoituksena voi olla tarjota huojennuksen tunne. Huumorin monista lajeista tunnetuimpia ovat komiikka, satiiri, ironia ja parodia, ja sen lukuisista eri muodoista tunnetaan muun muassa vitsit, kaskut, pilapiirrokset ja stand up -komiikka. Huumorintajulla viitataan huumorin hyödyntämisen taitoon, sen ymmärtämiseen ja sen arvostamiseen. Huumoria voi käyttää muun muassa ihmissuhteiden ylläpitoon tai oman olon parantamiseen.

Maailmankatsomus on määritelty muun muassa arvoja sisältäväksi kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä[1]. Sanalla maailmankatsomus saatetaan tarkoittaa samaa kuin elämänkatsomus ja sitä lähellä on myös sana maailmankuva[1][2].

Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä. Suomen kielen sana "tonttu" tulee ruotsin "tomte"-sanasta. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille.kenen mukaan?

Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen alue vettä. Järven vesi ei virtaa tiettyyn suuntaan, ainakaan jatkuvasti.[1] Järveä pienempi seisova vesi on lampi ja virtaavia vesimuodostumia ovat joet ja purot.[2] Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Yleensä järveen johtaa ja siitä laskee pois joki. Osa järvistä saa vetensä lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi Vostok Antarktiksella.

Seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelty työ- ja elinkeinoministeriön aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason LAU 1 . Vuoden 2011 alusta Suomen kunnat on jaettu 70 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994. Osa seutukuntien nimistä on keksitty varta vasten tuota seutukuntaa varten seutukuntajakoa laadittaessa, osa on kyseisten alueiden perinteisiä nimiä, esim. Järviseutu ja Vakka-Suomi.

Vesistö on hydrologian termi, joka tarkoittaa niiden sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, jolla on yhteinen laskujoki mereen.[1] Sateena maanpinnalle tuleva vesi haihtuu, imeytyy tai virtaa maanpintaa pitkin. Virtaava vesi keräytyy yhä suuremmaksi vesimassaksi purkautuakseen esimerkiksi joen kautta mereen. Vesistö on se sadealue, jonka vedet purkautuvat mereen saman purkauskohdan kautta. Termi vesistöalue tarkoittaa lähes sama kuin vesistö, mutta vesistöalue voi sisältää myös kulttuurimaantieteellisen puolen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan vesistöalue koostuu jokiensa mukaan useammasta vesistöstä.[2]

Tämä artikkeli on luettelo Suomen kylistä vuosien 1919 ja 1931 välisenä aikana julkaistujen tietojen mukaan. Luettelo on jaoteltu lääneittäin ja kunnittain. Koska luettelo perustuu vuosien 1919 ja 1931 välisenä aikana julkaistuihin kirjoihin, on sen lääni- ja kuntajako lähdekirjojen ilmestymisajankohdan mukainen. Seuraavassa taulukossa on esitetty kylien ja yksinäistilojen määrät lääneittäin:

Suomalaisissa kertomuksissa esiintyy melko usein kuninkaita ja muita ryhmien ja alueiden päälliköitä. Näistä joillain voi olla yhteys todellisiin historiallisiin päälliköihin, mutta yhteys voi olla hyvin heikko. Suomalaisen mytologian ja kansanperinteen henkilöiden ja todellisten henkilöiden välinen yhteys voi olla erittäin ohut, esimerkiksi vain todellisen henkilön nimi tai jokin yksittäinen piirre tai teko on voinut säilyä taruhenkilöön yhdistettynä, ja kaikki muu on voitu sepittää tai tuoda jostain muusta kertomuksesta. On kansainvälisesti yleistä, että taruhenkilön piirteiksi ja teoiksi yhdistellään monien todellisten ihmisten tekoja. Suomalaisenkin tarukuninkaan hahmossa voi olla täysin myyttisten piirteiden ohella myös piirteitä niin suomalaisista kuin ulkomaisistakin henkilöistä.