1Uutiset - Lukemisen tähden

Ihmisiä linnoitustöissä -verkkonäyttely esittelee Salpalinjan rakennushistoriaa tekstin, kuvien ja pelaamisen keinoin. Näyttely on jaettu eri osioihin: ensimmäisessä osassa ”Salpalinja itärajan turvana” luodaan laaja katsaus linnoitustöihin Salpa-asemassa; toisessa osassa ääneen pääsevät itse työntekijät, jotka muistelevat linnoitustöissä viettämäänsä aikaa; kolmas osa, joka on suunnattu ennen kaikkea koululaisryhmille, sisältää muun muassa pohdiskelutehtäviä Salpalinjasta ja seikkailun Salpalinjalla linnoitustyömaata valvoneen poliisin matkassa. Verkkonäyttelyyn tutustuvan ei tarvitse olla linnoitusalan ekspertti – näyttely ei pureudu perinpohjaisesti teknisiin yksityiskohtiin. Sen sijaan se tutustuttaa käyttäjän erääseen Suomen viime vuosisadan historiassa vähemmälle huomiolle jääneeseen teemaan – linnoittamiseen – ja ihmisiin, jotka vastasivat tuosta valtavasta urakasta. Näyttelyyn tutustumalla tietojaan voivat syventää sekä yksittäiset käyttäjät että koululaisryhmät. Tervetuloa mukaan mielenkiintoiselle ja jännittävälle matkalle!

Natsi-Saksan johtaja oli huumeriippuvainen ihmisraunio tehdessään itsemurhan sodan loppumetreillä.

Auschwitzin keskitysleirimuseon vierailijat ovat pitäneet museon ovilla olevia sumusuihkuja sopimattomina.

Pienessä Asån jyllantilaiskylässäkin etsittiin natsien rannalle kätkemää kulta-aarretta.

Puolassa maan lounaisosassa sijaitseva lakiyritys kertoo saaneensa yhteydenoton kahdelta mieheltä, jotka väittävät löytäneensä Natsi-Saksan aikaisen junan, jonka huhutaan olevan täynnä aarteita.

Ohjaaja Aku Louhimies sai jättihankkeelleen lukuisia rahoittajia.

Natsi-Saksan armeijan miinat ja muut räjähteet kylvivät kuolemaa Lapin pihoilla, poluilla, tienpenkoilla ja pelloilla 70 vuotta sitten. Kolme sataa ihmistä kuoli miinoihin ja muihin sotaräjähteisiin sodan päättymistä seuranneina vuosina. Kaksi kolmasosaa uhreista oli tuhotulle kotiseudulleen palanneita siviilejä.

Talvi- ja jatkosodan aikana yli 150 tataarimiestä palveli rintamalla tai väestönsuojaustehtävissä. Heistä kymmenen antoi henkensä Suomen puolesta. Korpraali Hasan Abdrahimin tarina on dokumentoitu tarkasti.

Nagasakin ydinpommi pudotettiin 9. elokuuta 1945, kolme päivää sen jälkeen, kun ensimmäinen oli hävittänyt Hiroshiman. Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Nagasakissa kesällä 1988 tutkiakseen satunnaisen vierailijan näkökulmasta, miten kaupungin hurja kohtalo oli näkyvissä yli 40 vuotta hävityksen jälkeen.

Kylmän sodan kilpavarustelu ja ydinasesodan uhka saivat myös puolueettoman Suomen tehostamaan väestönsuojeluaan 1960-luvulla. Ydinlaskeuman varalta louhittiin isoja kalliosuojia, ja kansalaiset opetettiin huiskimaan saasteet pois puunoksilla.

Vuonna 1966 Helsingin väestönsuojeluyhdistys piti avoimien ovien päivät harvoin nähdyissä maanalaisissa kalliotiloissa.

Lapin sodasta on paljon puhuttu ja kerrottu, mutta tiedetäänkö siitä kaikki? Tiedetäänkö esimerkiksi se, että Ruotsi empi suomalaisten evakkojen vastaanottamista ja epäili koko toiminnan järkevyyttä?

Ei ole sattumaa mitä katuja kuljemme ja missä taloissa asumme. Helmikuussa 70 vuotta sitten Helsinkiä pommitettiin kiivaasti kolmena yönä. Puolustus oli valmiina: vain noin 5% pommeista osui pääkaupunkiin. Helsinki pelastui mahdolliselta tuholta.

Tule tutustumaan minkälainen oli sota-ajan Helsinki, millaisia olivat pommituhot ja elämä sodan keskellä. Näyttely pureutuu laajasti sodan historiaan, sen syihin ja seurauksiin. Helmikuun suurpommituksista kerrotaan tekstien lisäksi filmien, kuvien, karttojen ja animaation avulla. Nähtävillä on myös jatkosodan lentopommeja. Lavastetussa kerrostalon kellarin sirpalesuojassa voit aistia miltä tuntuu hyökkäyksen loppumisen odottelu. Se panee miettimään mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitä ehtisi itse ottamaan mukaansa ilmahälytyksen alkaessa.

Kapteeni Eino Seitavuori haavoittui vakavasti Syvärin suurhyökkäyksessä kesällä 1944 jatkosodan loppuvaiheessa. Palattuaan seitsemän kuukauden sotavankeudesta hän sai huomata olevansa virallisesti kuollut. Niilo Ihamäki haastatteli sotaveteraania kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Seitavuori oli tuolloin asunut kahdenkymmenen vuoden ajan erakkona Inarissa, hoitanut mieltään yksinäisyydessä.

Hitler rakennutti Lounais-Puolaan maan alle valtavia tunneliverkostoja, jonne tarinan mukaan kätkettiin natsien ryöväämät aarteet.

Lomalta rintamalle palaava tykkimies Viljo Seppänen ja tarjoilija Marjatta Marjakangas kohtaavat Pieksämäen asemaravintolassa 1942. Esikoinen syntyy vajaa vuosi sodan päättymisestä 24.8.1945. Tämä on tarina siitä, miten tuolloin syntyneen Raimo Seppäsen elämä on sujunut.

Kaksikko väittää löytäneensä natsi-Saksan aikaisen aarrejunan Puolassa. Paikallisten tarinoiden mukaan neuvostoarmeijaa paennut juna katosi toisen maailmansodan loppupuolella ja oli lastattu jalokivillä ja aseilla.

Presidentti Sauli Niinistö kuvaili Sotainvalidien Veljesliiton työn veteraanien ja heidän omaistensa auttamiseksi olleen korvaamattoman arvokasta.

Majuri Jari Ahlroth Jääkäriprikaatista sanoo, että sodanaikaisia ammuksia ja muita tavaroita raivataan kesäaikaan viikoittain, jopa useita kertoja viikossa.

Suomalaismies koki jättiyllätyksen saatuaan tuntemattoman vanhuksen lahjoittamat kuvat kehitetyksi.

Japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin pudotettiin 6. elokuuta 1945 maailman ensimmäinen atomipommi. Tuhon jäljet välittyvät ihmisten tarinoissa ja atomipommimuseossa hävityksen todisteita tutkiessa Martti Silvennoisen raporteissa vuosina 1962 ja 1981. Toimittaja Kai R. Lehtonen kuvailee tuhoja ja asukkaiden tuntoja kesällä 1985 – 40 vuotta Yhdysvaltain atomipommihyökkäyksen jälkeen.