1Uutiset - Lukemisen tähden

Pilkkutietoisuus ainakin kertoo koulutustasosta. Tätä kansaa on koetettu koulata, mutta silti emme hallitse edes tätä asiaa, tai pitäisikö sanoa me ei hallita...  Toinen yhteiskuntaluokkiakin erotteleva kieliasia on kongruenssi. Jos olisikin niin helppoa, että lauseenjäsenet mukautuvat toisiinsa eli vaikkapa subjekti predikaattiin. Puhekieli ei tätä tee. Me sanotaan: juuri niin, siinä se jo tuli: Aktiivi- ja passiivimuoto samassa lauseessa.

95 terms · puhua, sanoa, seisoa, istua, tanssia, nauraa, itkeä, laulaa, ostaa, maksaa, ajaa, laskea, kalastaa, sienestää, metsästää, rakastaa, asua, katsoa, paistaa, riisua, matkustaa, varastaa, kasvaa, ratsastaa, et...

Suomi on tiedemiesten luomus, voidaan sanoa. Pohjana olivat murteet, alun perin lounaismurteet, mutta muutkin ovat vaikuttaneet. Kirjakieli ja yleiskieli eivät tarkoita ihan samaa, eroihin voit tutustua linkeissä. Suomen kirjakieli on standardi, jota vain harva oikeastaan puhuu. Yleiskieli on saanut suurimman osan sanoistaan murteista.

Florian 'Venom' Kohler on biljardipelaaja, jonka temput ovat käsittämättömiä. Videon perusteella voisi sanoa, että ei ole tilannetta, jossa mies ei saisi pussitettua palloa pussiin. Biljardi ei ehk...

Omalaatuisen ruotsalaisen kollaasitaiteilija Jan Stenmarkin esittelyä. Tämän skuuppilehden teema on Suomi. Vaikea saada muuten sopimaan aiheeseen kuin että Suomi on myös ruotsalainen ja naapurimaan kulttuuri yleensäkin on läheistä,  tässä tapauksessa erikoisen läheistä. Jos suomalainen ymmärtää hänen kieltään ja lauseitaan, hän voi jo sanoa osaavansa ruotsia. Jan Stenmark ilmaisee kollaaseissaan myös suomalaiselle jotenkin tuttua tuttua luterilaista ja eksistentiaalista ahdistusta. Vain harvoin teokset ovat auvoisia, vaikka toki absurdia huumoria on paljon.

Suomalaiseen jouluun kuuluu traditioita, joista useat tulevat muualta, niin tämäkin. Vesa-Matti Loirin jylhällä ja tunnelmallisella äänellään laulama Tonttu kuuluu jo jouluun, vaikka ei oikeastaan joululaulu olekaan alunperin. Runohan on ruotsalaisen Viktor Rydbergin Tomten, tunnetuin tuon klassikon runoista, unohdetun klassikon voisi sanoa. En itsekään tiennyt juuri mitään Rydbergistä enkä usko ruotsalaistenkaan paljoa tietävän. Silti hän oli 1800-luvun lopun tunnetuimpia kirjailijoita, ihan Strindbergin kastissa. Hänestä ja hänen persoonastaan olisi paljonkin sanottavaa, mutta jääköön hän nyt runonsa varjoon. Tonttukin on nykyään tuotteistettu ja kuuluu myös kaupalliseen jouluun. Rydbergin tontun juuret ovat historian hämärissä, ajalta ennen myhäilevää cocacola -joulupukkia.

http://www.scoop.it/t/oppitori/?tag=Kotitonttu

Sijoita tämä lista arpojaan, allaoleva linkki:

http://dea.fi/tools/custom_sanarnd.html

Tehtävänä on sanoa kaksi lausetta, jossa sama sana esiintyy kahdessa eri merkityksessä. Toisin sanoen keksiä ainakin kaksi holoriimiä.

Klikkaa ensin arpoja auki toiseen välilehteen, sijoita sinne tästä aukeava lista.

Kerro tilanne, missä nämä ja muut viimeiset sanat on voitu sanoa.

http://www.scoop.it/t/oppitori/?tag=viimeiset+sanat

Luulen että tuon suosituksen on tehnyt joku 1800-luvun kielimies, miehiä ne olivat silloin, mutta nytkään ei sanota että kielinainen vaan kieli-ihminen. Minulla oli tuon keksijän nimikin, mutta en pöljä kirjoittanut sitä ylös.

Voiko sanoa, että jonkun maan asukkaat ovat tietynlaisia, suomalaiset sellaisia, ruotsalaiset tällaisia... Voi varmaan - ja ei. Kaukaa katsottuna yhden kansan asukkaat ovat tietysti jonkinlaisia, noin yleisesti. Mutta ihmiset ovat myös yksilöitä. Kansanluonnekaan ei ole pysyvää. Suomalaisten vähäpuheisuus ja totisuus kaikkoaa sitä myöten kun kännykkäteollisuus menestyy (siis vielä viisi vuotta sitten), nuoret ihmiset chattailevat ja minglaavat vaivattomasti toistensa kanssa ja myös kansainvälisesti. Mutta yhteiskunta muuttuu hitaasti. Suomalaisnuoret ovat varmaankin yhä totista kansaa, joka katsoo opettajaansa, kun tämä yrittää saada keskustelua aikaan. Silti keskustelua käydään ja yhä enemmän.

Jokainen koira haluaa sanoa sinulle - ihminen - tämän. 1. Minun elämäni on vain 10-15 vuoden mittainen. Jokainen päivä erossa sinusta tuntuu pahalta. Muista se ennen kuin ostat minut. 2. Anna minul...

Tietovisassa ei tarvitse aina kilpailla. Visa voi olla myös ajatuspähkinä ja miettiä voidaan yhdessä. Olen sen huomannut pitämässäni vanhustenkerhossa.

Yliopistoilla kirjoitetaan paljon loistavia tekstejä, jotka eivät kuitenkaan tavoita laajaa lukijakuntaa, koska ne eivät ole esillä eivätkä saatavilla. Hybris haluaa tuoda tuoreet ja kiinnostavat ajatukset luettaviksi ja keskusteltaviksi. Ajattelu on vaikuttavaa vain, jos se jaetaan muiden kanssa.

Hybris haluaa olla helposti lähestyttävä paitsi kirjoittajille myös lukijoille. Tekstit täyttävät tieteellisen kirjoittamisen strandardit mutta niihin on helppo tarttua ilman aiempia taustatietoja. Voisimme jopa sanoa, että pyrimme tieteen popularisointiin, mikä usein ymmärretään siten, että popularisointi karistaa välttämättä osan uskottavuudesta. Me olemme eri mieltä. Tavoitteenamme on, että tekstit ovat paitsi tieteellisiä myös vaikkapa hauskoja, viihdyttäviä tai provosoivia. Hybris ei kuitenkaan edusta kenenkään tai minkään tahon virallista kantaa.

Aikasee myllyy ja myöhäsee kirkkoo, ni välemmi pääsöö pois.

Entisen miehen meiningillä pääsi nopeammin takaisin kotiin (s. 155).

Ehä miekää täyvvelline oo, viat puuttuu.

Vääräleuka saattoi sanoa (s. 202).

Ei nii köyhä, jottei toisii auta, eikä nii rikas, ettei appuu tarvitsis.

Aina oltiin valmiita antamaan apua, kun sitä tarvittiin (s. 120).