Chromesta löytyi kaksi sanakirja-tai käännöslisäosaa, jotka tuovat mielestäni taas paljon uutta ns. verkon välineisiin, joilla sähköisiä tekstejä voi opiskelumielessä tutkia. Oli muitakin ehdokkaita, mutta en saanut niitä toimimaan.
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
![]() ![]()
![]() Chromesta löytyi kaksi sanakirja-tai käännöslisäosaa, jotka tuovat mielestäni taas paljon uutta ns. verkon välineisiin, joilla sähköisiä tekstejä voi opiskelumielessä tutkia. Oli muitakin ehdokkaita, mutta en saanut niitä toimimaan. No comment yet.
Sign up to comment
![]() Då nu den första fullständiga och systematiskt ordnade upplagan af Johan Ludvig Runebergs samlade skrifter öfverlemnas åt den svenska allmänheten, anser undertecknad, hvilken fått det ärofulla förtroendet att i vårt fädernesland i detta hänseende vara skaldens målsman, såsom sin pligt att aflägga räkenskap för det sätt, hvarpå han sökt att efter bästa förmåga motsvara detta förtroende.
![]() Vänrikki Stoolin tarinat (ruots. Fänrik Ståls sägner, uusimmassa suomennoksessa Vänrikki Stålin tarinat) on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Runot kertovat vuosina 1808–1809 käydystä Suomen sodasta, joka oli Ruotsin Venäjää vastaan käymä tappiollinen puolustussota. Runeberg tekee eeppisissä sankariballadeissaan kunniaa sekä todellisille upseereille että keksityille suomalaisille kansanmiehille, jotka velvollisuudentuntoisesti puolustivat isänmaataan. Teos ilmensi ja voimisti suomalaisen kansallistunteen heräämistä 1840-luvulla. Se on Runebergin päätyö ja Suomen kirjallisuuden historian keskeisimpiä ja luetuimpia teoksia. Teokseen kuuluu yhteensä 35 runoa. Ensimmäisen kokoelman avausruno Maamme (Vårt land) tunnetaan nykyään Suomen kansallislauluna. Muita tunnettuja teokseen sisältyviä runoja ovat muun muassa yksinkertaisesta sotilaasta kertova Sven Dufva ja valmiiseen melodiaan kirjoitettu laulunsanoitus Porilaisten marssi. Vänrikki Stoolin tarinat suomennettiin ensimmäisen kerran kollektiivisella käännöstyöllä vuosina 1867–1877. Nykyään parhaiten tunnettu suomennos on Paavo Cajanderin ensimmäisestä käännöksestä vuonna 1889 muokkaama versio. Teokseen yhdistetään nykyään yleisesti myös taidemaalari Albert Edelfeltin 1890-luvulla siihen toteuttama kuvitus.
![]() Johan Ludvig Runeberg syntyi helmikuussa 1804 Pietarsaaressa. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg (1772-1828) ja Anna Maria Malm (1782-1834). He avioituivat vuonna 1803. Johan Ludvig, jota perhepiirissä kutsuttiin Janneksi, oli heidän esikoisensa. Aivan varmoja ei olla siitä, syntyikö Runeberg 5. vai 7. helmikuuta. Hän itse kuitenkin vietti aina syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta.
![]() ”Pääasia on täyttää velvollisuutensa
![]() Snellman-pelin kotisivut Snellman-peli on runsaasti mielenkiintoisia historiallisia yksityiskohtia sisältävä peli- ja oppimisympäristö, jossa oppiminen tapahtuu tutkimisen, toiminnan ja ongelmanratkaisuun sidottujen tehtävien kautta. Peli on PC-alustalla toimiva ja se on vapaasti kaikkien pelattavissa.
![]() Kansanrunouden kerääjä ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot (1802-1884) syntyi Paikkarin torpassa, jonka hänen räätäli-isänsä oli rakentanut vuoden 1800 paikkeilla Haarjärven kylän yhteismaille. Valtio hankki torpan haltuunsa...
![]() Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on Kalevalan ensimmäinen kustantaja. Tässä sivustossa on tutkittua tietoa Kalevalasta, mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
![]() Konttiukko pohjoisessa - Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen valottaa Lönnrotin elämänvaiheita ja toimintaa pohjoisen näkökulmasta. Lönnrot vaikutti pari vuosikymmentä pohjoisessa, erityisesti Oulun ja Kajaanin alueilla. Hänellä oli myös vahvoja yhteyksiä muihin pohjoisen vaikuttajiin ja merkkihenkilöihin.
![]() Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietopaketti juhannusperinteestä.
Kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Mutta jo keskiajalla kirkko omisti Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi.
![]() Suomen sanat joulu ja juhla ovat nuorempi ja vanhempi laina samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Pakanallista keskitalven juhlaa on siis vietetty näillä rannoilla jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen myötä nykyisen merkityksensä.
![]() Kun juhannuksen sanotaan olevan herttainen, niin se on silloin sydämellinen, hellä, hyvä, miellyttävä, suloinen, viehättävä, soma, sievä ja ihana. Juhannus on kukkien, tuoreiden lehvien ja valon juhlaa. Keskikesä on kauneimmillaan: kasvit ovat saavuttaneet täyteläisyytensä, alkaakseen muodostaa hedelmää. Päivä on kirkas ja pitkä. |
![]() Fredrika Runeberg (1807 - 1879) os. Tengström, on edustanut Suomessa pitkään ihannevaimoa ja perheenemäntää. Hänen aikalaisensa tunsivat hänet runoilijan vaimona ja vieraanvaraisena emäntänä. Fredrika synnytti kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli nuorena. Sen ohella hän johti suurta kotitaloutta palvelusväkineen. Fredrika Runeberg oli myös aikansa sivistyneimpiä naisia. Paitsi kirjailijana häntä voi pitää maamme ensimmäisenä naispuolisena sanomalehden toimittajana.
![]() Luultavasti moni suomalainen muistaa kansallisrunoilijastamme Runebergista ainakin Maamme-laulun ja Vänrikki Stoolin tarinat. Ja kyllä Runebergin tortutkin maistuvat!
![]() Toukokuun 12. on Suomalaisuuden päivä, jota vietetään J.V. Snellmanin syntymäpäivänä. En voi väittää, että tuntisin Snellmania enemmän kuin päällisin puolin. Hänen kootut teoksensa löytyvät netistä. Snellmania tuskin enää tunnetaan, mutta hän pysynee suomalaisuuden kaanonissa vielä pitkään suurmiesten listalla.
![]() Johan Vilhelm Snellman (1806-1881), filosofi, yhteiskunnallinen kirjailija ja valtiomies, kansallisen sivistyselämän eloonherättäjä. Toimi Helsingin yliopiston filosofisten tieteiden professorina vuodesta 1856 ja senaattorina sekä valtionvaraintoimituskunnan puheenjohtajana heinäkuusta 1864 vaikuttaen ratkaisevasti mm. suomen kielen oikeuksia koskevan julistuskirjan ja oman rahan saamiseen.
![]() Järvenpäässä, Tuusulanjärven maisemissa sijaitseva Ainola oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti vuodesta 1904 lähtien. Hirsistä rakennetun huvilan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Etäisyys pääkaupungista tarjosi rauhan säveltäjän luomistyölle, ja lähistöllä asuvista taiteilijaperheistä koostui vilkas ystäväpiiri.
![]() Kalevalan ilmestyessä 1835 Suomi oli neljännesvuosisadan ollut autonominen suuriruhtinaskunta. Tätä ennen vuoteen 1809 saakka Suomi oli ollut osa Ruotsin valtakuntaa.
![]() Ollessaan Kajaanin piirilääkärinä Elias Lönnrot joutui hoitelemaan kaikenlaisia potilaita. Kerran erästä romania oli toinen puukottanut. Kun Lönnrot viimein matkojen takaa saapui miestä hoitamaan, oli paikallinen loihtija jo puukotettua auttamassa ja lukuja lukemassa, mutta turhaan, sillä mies oli vuotamassa kuiviin. Silloin Lönnrot pani kylmän kääreen haavalle ja esitti äreimmät verenseisautussanansa, ja katso, puukotetun verenvuoto tyrehtyi. "Oot sinä, juutas aika velho", oli loihtija tuumannut kollegalleen.
![]() Maailmankirjallisuuden klassikkoihin kuuluva Suomen kansalliseepos Kalevala syntyi Kainuussa. Sen loi Kajaanin piirilääkärinä 1833-53 toiminut Elias Lönnrot laajan kansanrunousaineiston pohjalta. Pääosa Kalevalan synnyttäneestä runoudesta kerättiin Vienan Karjalalasta Venäjän puolelta Vuokkiniemen pitäjän kylistä.
![]() Perinnetietoa vuotuisjuhlista: pääsiäinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
![]() Halloween, (All Hallows Eve eli kaikkien pyhien ilta/aatto) eli suomalaisittain haamuaatto tai kummitusjuhla on peräisin alunalkaen Brittein saarilta, missä se on ollut kelttien esikristillinen vainajainjuhla. Juhlapäivä on alkujaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Keltit uskoivat, että kaikkien edellisvuonna tuonpuoleiseen siirtyneiden sielut ilmestyivät mukaan juhlimaan elävien kanssa syksyiseen sadonkorjuujuhlaan. |