Finnskog eller Finnmarker används som begrepp för de ofta ganska otillgängliga skogbevuxna områden i mellersta Sverige och sydöstra Norge som skogsfinnar (svedjefinnar) befolkade på 1600-talets början. Svedjebruket fordrade storvuxen och tillgänglig skog, vilket förekom mer vanligt i obebodda gränstrakter där marken ännu var obruten.
Genom skattefrihet under sex år underlättades etableringen och den permanenta bosättningen av skogsmarkerna som eftersträvades blev därmed möjlig. Till detta hör att det i en del finnmarker, som Ramsberg och Ljusnarsberg, började bedrivas bergsbruk. Att sedan svedjebruket förbjöds när bergsbruket behövde skogen för kolning påverkade inte de etableringar som redan skett.
Suomen Lappi tehtiin tunnetuksi maailmalla 1600- ja 1700-lukujen matkakirjoilla. Siitä lähtien yötön yö, revontulet ja muut pohjoisen myytit ovat kiehtoneet kirjailijoita. Kristinusko levittäytyi Lappiin 1500- ja 1600-luvuilla, jolloin myös kolme valtakuntaa, Suomi-Ruotsi, Tanska-Norja ja Venäjä, taistelivat pohjoisen herruudesta.Kirjailija Seppo J. Partanen piti lokakuussa 2008 Helsingin pääkirjastossa Lappi-aiheisesta kirjallisuudesta alustuksen, jonka pohjalta tämä esittely on tehty. Hakusanalla ”Lappi” löytyy Helmet kirjastoista yli 1500 kirjanimikettä.
Tämä verkkosivusto on osa Helsingin yliopiston museologian opiskelijoiden keväällä 2010 opinnäytetyönä toteuttamaa kiertonäyttelyä MÄÄ - SATAKUNTA VUOHITARINAA. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Sastamalan seudun Museon kanssa. Neljästä tekstiplanssista muodostuvan näyttelyn on tarkoitus kiertää Sastamalan seudulla kouluissa ja kirjastoissa. Sivun "Ajankohtaista" -kohtaan päivittyy tieto paikoista, joissa näyttely on kunakin aikana nähtävänä.
Talkkuna on perinteinen suomalainen jauhovalmiste, joka koostuu paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta. Joissain versioissa mukana on myös papuja. Suolaa saattaa olla mukana pieni määrä. Viljana on yleensä ohra tai ruis, harvemmin vehnä. Valmistusaine vaihtelee myös paikan mukaan, Hämeessä käytetään kauraa, jonka lisänä ohraa, herneitä tai papuja. Karjalassa ja Savossa talkkuna on pääasiassa ohraa. Talkkuna keitetään padassa puolikypsäksi, valutetaan ja kuivataan riihessä tai nykyisin myös muussa sopivassa paikassa.
Kalakukko on suomalainen perinneruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu. Se on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi heinäkuussa 2002.[1]
Kalakukossa ruistaikinakuoren sisään leivotaan yleisesti kalaa sekä sian kylkeä. Kalakukkoa paistetaan uunissa, perinteisesti leivinuunissa, paisto kestää 5–7 tuntia. Kalakukossa sanakukko ei luultavasti liity kanalintu-urokseen eli kukkoon, vaan nimen alkuperä on muualla. Yhden selityksen mukaan nimi liittyy kätkemiseen ja paketoimiseen, kalakukon kuori on siis eräänlainen kukkaro.
Chromebook on uudenlainen, entistä nopeampi tietokone. Se käynnistyy muutamassa sekunnissa ja tarjoaa käyttöön tuhansia sovelluksia. Siinä on sisäänrakennettu virustorjunta, ja se varmuuskopioi käyttäjän sisällön pilvipalveluun.
Skuuppilehdet's insight:
Addsense-mainoksissani oli Chromebookin mainos. Jos ei minulla olisi jo kolme kannettavaa, kolme pöytäkonetta ja kaksi androidia, tilaisin. Niin hienolta tuollainen vaikuttaa. Windowsia ja windows-ohjelmia harva enää tarvitsee. Olisi hyvä jos chromebookeja ostettaisiin, jotta ne eivät häipyisi markkinoilta. Niiden hintakin vielä halpuisi. Ne tuntuvat houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Aineisto sisältää myös opetusmenetelmän, mutta siitä ei tarvitse välittää, sillä sisällöistä nauttiminen on pääasia. Taiteellisuus, luovuus ja toiminnallisuus ovat johtotähtiä. Mukaan otettujen linkkien tulee sisältää paljon asiaa mutta kevyessä muodossa. Tavalla tai toisella niiden on edistettävä myös vuorovaikutusta. Tämä sopii mielestäni kaikille suomalaisille, myös uusille opastukseksi tähän maahan, kieleen, luontoon, kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Asetin päämääräksi 290 aukeamaa näitä Suomen skuuppeja, jonka jälkeen jätän kovin aktiivisen skuuppien haalimisen. (Uutis- ja englannin skuuppeja sensijaan tulee enemmän.) Ehkä tämän jälkeen vain yksi päivässä, kaksi parhaassa Suomen linkkejä. Melkoinen työ tässä on ollutkin. En ole ehtinyt tutustua aiheisiin kuin pintapuolisesti, nyt ehkä paremmin. Kyllä kolmensadankin raja menee rikki mutta hitaammin.
Suomen kieltä ja kulttuuria on kasassa melkoinen paketti! Viimeksi lisäsin blogeja. Niitä on liian paljon, mutta blogi-tagillakin löytyy edustava valikoima hyvin kirjoittavia, eri mielipiteitä ja ideologioita edustavia blogisteja.
Lentojätkä Reino Halinin käden taidot opastaa katsojan metsäperinteen pariin eri työlajien kautta. Tämä video on osa sarjaa, joka sisältää seuraavat aiheet: ...
Kirjailija F.E. Sillanpään asema Suomen parnassolla ja yleisessä tajunnassa on kokenut muutamia keikahduksia, mutta Nobelin ja näkyvien vuosien jälkeen hän on saanut – niin kuin niin monet muutkin – melko rauhassa levätä Siikrinsä rinnalla Hämeenkyrön idyllisellä hautuumalla Nobelpalkinnon koristaman kivipaaden vartioidessa taatan unta.
Pohjoista käsityökieltä sivusto on kooste Skandinavian käsitöistä, perinteestä ja nykypäivästä. Sivuilla on työrymän työstämään aineistoa (lihavoidut otsikot) ja linkkejä erityisesti Käspaikassa julkaistuun ko. alueen käsitöiden sivuille.
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta varsinkin Itä-Suomessa on saatu vaikutteita myös venäläisestä keittiöstä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.
Mämmi on makea suomalainen perinneruoka, jota syödään varsinkin pääsiäisenaikaan. Sen arvellaan juhlaruokana olevan juutalaisen happamattoman leivän vastine. Mämmi on imellytettyä puuroa joka valmistetaan pääosin vedestä, maltaasta jaruisjauhosta.
Suomessa täysin imelä mallaspitoinen mämmi oli vanhastaan vain Länsi-Suomen ruoka. Muualla maassa ja etenkin idässä tunnettiin sen sijaan jauhoista imelletyt hapanimelät mämmit, kuten hapanmämmi ja syötävä taikina, jotka ovat vellimäisiä ja imeltämisen jälkeen lievästi hapatettuja. Nämä ovat myös laajalti tunnettuja itäeurooppalaisia ruokia. Makea, maltaista ja jauhoista imellytetty pääsiäismämmi on tullut tunnetuksi koko Suomessa koulujen ja ruoanlaittokurssien myötä.
Karjalanpiirakaksi nimitetään avonaista soikeata uunipiirakkaa, jota on valmistettu kansanomaisesti erityisesti Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Raja-Karjalassa se tunnettiin sipanniekka-nimisenä piirakkana, joka oli muodoltaan kapeahko ja siro. Karjalanpiirakan kuori on happamatonta ruistaikinaa, johon voidaan käyttää osaksi myös vehnäjauhoja.
Voi myös kirjoittaa itse lauseita, mutta toistaiseksi ajattelin kääntää vain. Vielä lisäpointtina on löytöni, että hakuruutuun voi kirjoittaa yksittäisen sanankin, jonka käyttöä lauseissa voi siten tutkia. Itse asiassa voi hakea myös sanan osalla, mikä on vielä hienompaa. Näitä ei ole ohjeissa sanottu. Luulin että fraasi tai lause pitää olla kokonaisena, eikä sillä ole juuri mieltä.
Skuuppilehdet's insight:
Parina päivänä käänsin jo yli 400 lausetta ja lisää tulee.
Voit suurentaa tätä näkymää Ctrl+hiiren pyörä tai +/- sitten kun olet saanut sen kerran klikkaamalla auki. On tarkoitus että linkkejä klikataan, koska niistä astutaan sisään verkkomaailmoihin.
Lentojätkä Reino Halinin käden taidot opastaa katsojan metsäperinteen pariin eri työlajien kautta. Tämä video on osa sarjaa, joka sisältää seuraavat aiheet: ...
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
