Kaupungeilla on ollut vanhastaan jonkinlainen itsehallinnollinen asema, jonka tunnukseksi vakiintui keskiajalta lähtien aumakattoinen ja poikkipäätyinen raatihuone, katonharjalla usein maamerkkinä kellotorni. Raatihuoneet olivat yksityispalatsien rinnalla pitkään kaupunkien ainoita maallisia monumentaalirakennuksia ja niiden koosta ja koristelusta voitiin lukea kaupungin vauraus sekä sen asema kaupan verkostoissa.