Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
![]() ![]()
![]() Peruskartta on jokamiehen tiennäyttäjä luonnossa tai maanteillä. Sen pohjalta on tehty myös erityisiä ulkoilukarttoja, joiden avulla voi retkeillä tai suunnistaa maastossa. Ammattilaisellekin Peruskartta on hyvä apu suunnitelmien tekoon. Mitä kartalla näkyy?
![]() Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen opiskelijoiden projektisivusto 2008...
![]() Kaskiniityn ja kaupunkipihan väliin mahtuu puistojen ja puutarhojen laaja kirjo. Puistot kuuluvat kaupunkilaisten arkiympäristöön ja ne luovat viihtyvyyttä, ilmavuutta ja vaihtelua. Laajojen kansanpuistojen lisäksi yhteisiä alueita ovat kortteleiden puistikot. Puistoistutuksia on julkisten rakennusten ympärillä, mutta yhtä hyvin liikenneympyröissä kuin omakotitonteilla ja rivitaloalueilla.
![]() Luonnon ääni on Suomen Luonto -aikakauslehden podcast-kanava.
![]() Lakeuden Luonnon kotisivut (toimialue Liminka, Lumijoki, Tyrnävä)...
![]() Kala-atlaksesta löydät tietoa Suomessa esiintyvistä, hyödynnettävistä kalalajeista ja ravuista, joilla on taloudellista merkitystä ja jotka kuuluvat kalastuslain piiriin. Jokaisesta lajista löydät tiedot sen tuntomerkeistä, esiintymisestä, lisääntymisestä, ravinnosta ja kasvusta. Saat myös yleiskäsityksen kunkin lajin kalastuksesta ja saaliista sekä nykyisistä mahdollisista hoitotoimista tai kalakantoja uhkaavista tekijöistä.
![]() Merenkurkun saariston maailmanperintöalue tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden.
![]() Näillä sivuilla saat tietoa Vaasan luonnosta, linnuista ja retkeilykohteista. Me haluamme antaa sinulle mahdollisuuden kokea Vaasan monipuolinen luonto. Karttapalvelun avulla voit suunnitella itse, minne suuntaat luontoretkelle.
![]() Mitä sinulle tulee mieleen Lapin luonnosta? Lumiset tunturimaisemat? Poroja? Kenties kullansävyissä hehkuvat hillasuot? Mahdollisuuksia on monia, kuten todellisessakin Lapin luonnossa. Näillä sivuilla esittelemme Lapin luonnon moninaisuutta.
![]() Punaisella kilvellä edestäpäin kuvattu villimies, jolla vihreä tammenlehväseppele vyötäistensä ja otsansa ympärillä. Oikeassa kädessä on kultainen nuija, joka nojaa olkapäätä vasten. Vaakunan päällä on kreivikunnan kruunu, jossa on yksitoista helmeä.
![]() Pääsin eroon työstä ja samalla se (historia) muuttui harrastukseksi. On mielenkiintoista tutkia, miten koti ja kotipaikkakunta ovat eläneet aikojen saatossa. Sotahistoriaa, katso esim. tämä: http://www.kolumbus.fi/annsan/eero/index.html
|
![]() Maaperäkartan käyttöopas Johdanto Maaperätietojen tarve Karttatuotteet Maaperä Jääkauden aikaiset muodostumat:
![]() OLIPA KERRAN IHAN PIMEETÄ -näyttelyyn liittyvän oppimateriaalin tehtävät on jaoteltu näyttelyosioiden mukaan viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat:
![]() Arktikum on Lappiin ja arktisiin alueisiin erikoistunut tiedekeskus ja museo. Se esittelee Napapiirin pohjoispuolisten kansojen elinolosuhteita, luontoa ja historiaa, tapoja ja kulttuureja. Arktikumin lasikaton alla toimii kaksi itsenäistä laitosta; Lapin maakuntamuseo ja Arktinen keskus, joilla molemmilla on sekä perusnäyttelyt että vaihtuvia näyttelyitä.
![]() Kaupungin halki kulkee Kokemäenjoki, jonka tasainen laakso hallitsee Porin keskustaa ympäröiviä alueita. Kaupunkilaisten ahkerasti virkistykseen käyttämä luotojen alue on vanhaa jokisuistoaluetta. Nykyinen suisto puolestaan on runsaan linnustonsa vuoksi Suomen arvokkaimpia kosteikkoalueita.
![]() Vaihteleva kallio- ja maaperä sekä sijainti rannikolla luovat perustan Helsingin luonnon monimuotoisuudelle. Suojaisen sisäsaariston elinympäristöt poikkeavat karusta ulkosaaristosta, ja jokien vaikutuksesta lahtialueilla on myös suolattoman veden elinympäristöjä ja lajistoa.
![]() Suomen lintujen levinneisyys ja muutokset lintuatlaskartoituksien perusteella.
![]() Kamala luonto esittelee metsäneläinten mustaa eli inhimillistä puolta. Ilves ja Kärppä tarkkailevat...
![]() Matkailijalle Lappi tarjoaa monia mahdollisuuksia. Lappi.fi on ensimmäinen osoitteesi, kun suunnittelet matkailua Lapissa.
![]() Jatkosotaa on sanottu täysin aiheellisesti myös Suomen kolmanneksi vapaussodaksi. Ensimmäinen ja varsinainen Vapaussota Venäjän ja Suomen välillä puhkesi vuonna 1918 ja päättyi Tarton rauhansopimukseen 14.10.1920. Toinen vapaussota oli luonnollisesti Talvisota, jossa Venäjä yritti tuloksetta valloittaa koko Suomen. Epäonnistuttuaan surkeasti koko Suomen valloituksessa Talvisodassa, niin Venäjä Välirauhan aikana valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun. Suomen valloitus ei suinkaan ollut imperialistisen Venäjän ainoana tavoitteena - ei toki - vaan Venäjä suunnitteli hyökkäävänsä länteen ja aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941. Onneksi Saksa kuitenkin ennätti hyökätä ensin itään, joten Venäjä ei onnistunutkaan valtaamaan koko Eurooppaa, vaan ainoastaan puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi. |