Follow, research and publish the best content
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
Already have an account: Login
1Uutiset - Lukemisen tähden
2.3M views |
+585 today
Suomen viralliset sivut * Klikkaa kuvaa tai otsikkoa.
Curated by
Skuuppilehdet
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
Snellmanin elämän kautta avautuu koko aikakauden henki, kun hänen runsaassa sosiaalisessa verkostossaan yhdistyvät oman ajan poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen historia sekä kulttuurihistorian keskeiset piirteet. Toimintaympäristö kattaa 1800-luvun koko keskeisen toimijakunnan. Snellman seurusteli ajan tunnetuimpien tiedemiesten, kirjailijoiden ja virkamiesten kanssa Suomessa, Ruotsissa ja Manner-Euroopassa. Useat Suomen historian merkkihenkilöt olivat hänen henkilökohtaisia ystäviään. Lisäksi hän oli tiiviissä yhteistyössä monen suomalaisen ja venäläisen korkean virkamiehen kanssa Venäjän keisarin lähipiirissä. http://snellman-instituutti.fi/s/Sivistys%20pienen%20kansakunnan%20voimana 
Scoop.it!
Mannerheim wrote his memoirs in Switzerland. He had numerous assistants to help him with the writing. He became ill on a visit to Finland in autumn 1950. Mannerheim never fully recovered, suffering a relapse the following January. On 28.1.1951 he died in hospital in Lausanne. Marshal of Finland C.G.E. Mannerheim was buried with full military honours on 4.2.1951.
Scoop.it!
Mannerheim oli Suomen itsenäisyyden kolmen ensimmäisen vuosikymmenen yksi vaikuttavimmista hahmoista. Hän saavutti jo eläessään suurmiehen maineen.
Mannerheimin merkkipäivät olivat näkyviä juhlatilaisuuksia, varsinkin 70-vuotispäivä 1937 ja 75-vuotispäivä 1942.
Scoop.it!
"Suomen uljaat sotilaat! Ryhdyn tähän tehtävään, jolloin vuosisatainen vihollisemme jälleen hyökkää maahamme. Luottamus päällikköön on onnistumisen ensimmäinen ehto. Te tunnette minut ja minä tunnen Teidät ja tiedän, että jokainen Teistä on valmis täyttämään velvollisuutensa aina kuolemaan asti. Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja Isänmaan puolesta."
Scoop.it!
From
yle
Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa.
Scoop.it!
Matti Nykänen täyttää tänään 50 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistu esseeteos Mitä Matti tarkoittaa? purkaa ansiokkaasti mäkikotkan ympärille rakentunutta ilmiötä.
Scoop.it!
Kansalliset herättäjät - Runeberg, Lönnrot,
Scoop.it!
Syntyi Pielavedellä 3.9.1900, kuoli Helsingissä Tamminiemessä 31.8.1986 ollessaan 85-vuotias. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen http://fi.wikiquote.org/wiki/Urho_Kekkonen http://www.hs.fi/muistot/Urho+Kaleva+Kekkonen/a1364354331090
Scoop.it!
Mannerheim syntyi vanhaan aatelissukuun, jonka miehet olivat perinteisesti suuntautuneet sotilasuralle. Samaan Mannerheimkin pyrki jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien. Hän kävi kadettikoulun ja venäläisen ratsuväkiopiston ja pyrki moneen muuhunkin sotilaskouluun tulematta kuitenkaan hyväksytyksi. Hänen uransa aloitti urkenemisensa Venäjän armeijassa, kun hänet hyväksyttiin arvostettuun chevalierkaartiin, jossa hän suuntautui hevosten erikoistuntijaksi ja sai ratsumestarin arvon.
Scoop.it!
Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Häntä pidetään Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalla suomenkielisen kansalliskirjallisuuden luojana. Näytelmissään, runoissaan ja romaanissaanSeitsemän veljestä Kivi kuvaa Suomea ja suomalaista naista ja miestä tavalla, joka edelleen muodostaa kansallisen identiteetin perustan. Astrologinen kuva Kivestä: http://mypages.sunpoint.net/~raimonikula/aleksiskivi.htm
Scoop.it!
Pääteokset
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi –31. joulukuuta 1872, Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Hän on Suomenkansalliskirjailija. Kiveä on sanottu suomenkielisen kirjallisuuden isäksi. Hänet tunnetaan parhaiten teoksistaan Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Hän kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämänsä Stenvallina; Kivi oli lähinnä taiteilijanimi tai nimimerkki.
|
Scoop.it!
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon (Brofeldt) myötä 1800- ja 1900-luvujen vaihteessa. Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta Vårbackan huvilan, jota kutsuttiin Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita. He asuivat aluksi vuokralla. Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Seuraavana vuonna valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen perhe muutti Ainolaan vuonna 1904.
Scoop.it!
Kirjasyksy alkoi jonkinlaisella pommin paukahduksella, kun professori Juhani Suomi julkaisi marsalkka Mannerheimin viimeisiä elinvuosia kuvaavan perusteellisen tutkimuksensa.
Scoop.it!
 Carl Gustaf Emil Mannerheim - WikipediaKoska suvussa oli monta Carl-nimistä, kutsumanimenään Mannerheim käytti toista nimeään Gustaf, joten hän saattoi allekirjoittaa Sotamarsalkka G. Mannerheim, Sotamarsalkka Mannerheim tai G. Mannerheim. Valtionhoitajakaudellaan vuonna 1919 hän myös suomensi nimensä kirjoitusasun muotoon Kustaa Mannerheim. Venäjän palveluksessa Mannerheimista käytettiin pääasiassa etunimi- isännimi-yhdistelmää Gustav Karlovitš ( ven. Густав Карлович Маннергейм).
Scoop.it!
Carl Gustaf Emil Mannerheim kertoo nyt omin sanoin vuodesta 1918, avioerostaan Anastasia Mannerheimista ja rakkaudestaan Kitty Linderiin.
Scoop.it!
From
yle
Professori Juhani Suomen tuoreessa kirjassa Mannerheimia tarkastellaan vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Scoop.it!
Urho Kaleva Kekkonen (3. syyskuuta 1900 Pielavesi – 31. elokuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja kahdeksas Suomen tasavallan presidentti. Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 vuoteen 1981 eli yli 25 vuoden ajan. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken sairauden takia. Syksyllä 1981 Kekkonen joutui siirtymään sairautensa tähden pysyvästi syrjään ja luovuttamaan virkansa hoidon pääministeri Mauno Koivistolle 26. lokakuuta 1981 päivätyssä kirjeessään, ja 27. tammikuuta 1982 Mauno Koivisto vannoi presidentin virkavalan. Kekkonen on Suomen historian pitkäaikaisin presidentti. Hän toimi myös pääministerinä viisi kertaa.[1] Vaikka Kekkosen Pielavedellä sijaitseva syntymäkoti tunnetaan Lepikon torppana, Kekkosella ei ole torpparitaustaa. Talo oli hankittu perheen omakotitaloksi. Urho Kekkosen esivanhemmat aina kahdenteentoista sukupolveen saakka olivat kaikki vanhojen itäsuomalaisten talonpoikaissukujen jälkeläisiä. Kekkosen suku isän puolelta oli kaskimaiden valtaajia ja äidin puolelta omilla maillaan pysynyt talonpoikaissuku. Isoisä Eenokki, Urho Kekkosen isän isä, kuului kuitenkin 1800-luvulla kasvaneeseen tilattomien ryhmään ja hankki elatuksensa tilapäistöillä ja renkinä.[2]
Scoop.it!
Presidenttinä Koivisto pyrki uudistamaan sisäpolitiikkaa parlamentaarisemmaksi, mikä käytännössä tarkoitti presidentin roolin heikentämistä. Tämän myötä Kekkosen aikaiset eduskunnan hajottamiset ja vähemmistöhallitukset loppuivat, ja Koivisto toimi edeltäjiään enemmän taustalla. Ulkopolitiikassa hän näennäisesti jatkoi Kekkosen Neuvostoliitto-myönteistä linjaa mutta käytännössä alkoi vaivihkaa tehdä pesäeroa. Toisella presidenttikaudellaan Koivisto johti Suomen kurssin lopulta suurimpaan täyskäännökseensä irtisanomalla YYA-sopimuksen, mitätöimällä yksipuolisesti Pariisin rauhansopimuksen aserajoitusmääräykset ja edesauttamalla Suomen liittymistä EU:hun.
Scoop.it!
http://www.topelius.fi/pdf_zts/erif.pdf http://www.topelius.fi/pdf_zts/ffit.pdf http://www.topelius.fi/pdf_zts/noveller.pdf http://www.topelius.fi/pdf_zts/ljungblommor.pdf
Tähän mennessä julkaistuja hienoja pdf-kirjoja
Scoop.it!
Samuli Paulaharju (14. huhtikuuta 1875 Kurikka – 6. helmikuuta 1944 Oulu) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja itseoppinut kansanperinteen kerääjä. Paulaharju oli myös merkittävä suomalainen valokuvaaja. Paulaharju oli käsityönopettajana Oulun kuurojen koulussa, ja hän työskenteli myös Oulun museon hoitajana. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1901. Opettajansa innoittamana Paulaharju alkoi kesäisin tehdä kansanperinteen keruumatkoja. Paulaharju muutti vuonna 1904 Ouluun, missä hän asui kuolemaansa saakka. Paulaharju tapasi ihmisiä, haastatteli heitä ja kirjoitti muistiin tuhansia sivuja vanhojen kertomuksia entisistä tavoista, taioista ja tapahtumista yli neljänkymmenen vuoden aikana. Paulaharju otti myös keruumatkoillaan runsaasti valokuvia, ja hän piirsi taidokkaasti kohteita ja vanhoja esineitä. Matkat hän teki vuodesta toiseen pääosin jalan – satoja, jopa tuhat kilometriä kesässä. Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo oli Kreeta-Liisa (o.s. Isokorpi), ja tästä avioliitosta syntyi viisi lasta. Kreeta-Liisa kuoli 1913. Samulin toinen vaimo Jenny Paulaharju (vuodesta 1919) oli myös opettajana samassa kuurojen koulussa. Tämä avioliitto oli lapseton. Samuli ja Jenny matkustivat usein yhdessä keräten kansanperinnettä. Talvisin Samuli Paulaharju työsti kesäisten keruumatkojensa tuloksia julkaistavaksi. Aikalaisten kertoman mukaan tämäkin työvaihe toteutettiin äärimmäisen pikkutarkasti.
Scoop.it!
Koillismaan Taivalkoskella vaalitaan pitäjän suuren kirjailijan, professori Kalle Päätalon muistoa ja työtä monin tavoin. Kalle Päätalo syntyi vuonna 1919 Jokijärven kylässä seitsenlapsisen perheen esikoiseksi. Koulun käytyään hän työskenteli metsätyömiehenä savotoilla ja uitossa. Sotien jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo on julkaissut 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. Kirjasarjoja on kaksi: Koillismaa- ja Iijoki-sarjat. Professorin arvonimen Päätalo sai vuonna 1978. Hän kuoli Tampereella vuonna 2000. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_P%C3%A4%C3%A4talo http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalle_paatalo_kertoo_7418.html#media=7419 http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalokeskus/instituutti/kalle.htx https://www.facebook.com/pages/Kalle-P%C3%A4%C3%A4talo/255241334488409 http://koti.mbnet.fi/hrinne/Iijoki-sarja.pdf http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/paatalo.htm http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/paa-kalle-i.html
|
