1Uutiset - Lukemisen tähden

Kirjoita seuraavat puhekieliset lauseet yleiskielellä.

Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.

Kieli on sovittu, normitettu järjestelmä. Sen tehtävänä on mahdollistaa ihmisen oma ajattelu ja sosiaalinen kanssakäyminen sekä tiedon siirtäminen. Äidinkieli on lapsesta saakka omaksuttu kieli, lapsen ensimmäinen kieli. Kieltä käytetään eri tilanteissa eri tavoin; keskustelukumppani ja tilanne vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten puhutaan.

Tälle sivulle on koottu tuolta ajalta nuoruudessani käytössä olleet sanat ja joitakin sanankäytön esimerkkejä. Näitä sanoja käytettiin aivan yleisesti kaverien kanssa puhuttaessa. Puhuttu kieli, slangi, sosiaalinen murre, ei kuitenkaan muodostunut pelkästään näistä sanoista, mukana oli myös yleiskielen sanoja. Tähän kirjaan on koottu sanat, jotka perustuvat omaan muistitietooni. Erikois- ja ammattislangit on pääsääntöisesti jätetty pois. On myös mahdollista, että jonkin mukana olevan sanan ajoitus on väärä.

Arkikieliset sanat ja puhekieliset virkerakenteet eivät kuulu huoliteltuun asiatyyliin ja hyvään tieteelliseen tekstiin:

Kirjoittajan kannattaa miettiä jo silloin, kun suunnittelee tekstiään, että minkälainenlukija tekstillä tulee olemaan.

Kirjoittajan kannattaa ottaa huomioon lukijansa jo tekstin suunnitteluvaiheessa.

Omistusliitteet

Seuraavassa omistusliite on kirjoitettu paksulla tekstillä.

minun kirjani
sinun kirjasi
hänen kirjansa

I think the best way to learn spoken Finnish is to first learn written Finnish and use it in speech, then you can pick up spoken Finnish as you go along. But here are some things to start you off....

Kielestä puhuttaessa kysytään usein, onko sopivaa käyttää jotakin sanaa. Sopivuus riippuu yhteydestä, sillä sanoilla on eri tyylisävyjä. Yleiskielen sanakirja ottaa kantaa myös sanojen tyylisävyihin ja niiden muutoksiin.

Yleiskieli voidaan määritellä kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää tunnetuksi tiedettyä sanastoa – tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit – ja on virkerakenteeltaan selkeästi hahmottuvaa. Yleiskieli on siis yleistä, mahdollisimman laajassa piirissä ymmärrettävää kieltä. Määritelmässä mainittu kirjakieli puolestaan on kieliopeissa ja -oppaissa sekä sanakirjoissa julkaistujen normien mukaista kieltä. (Ks. kielenhuollon* periaatteita.)

Darra - (slg.) krapula. Ootko ajanu autoo darrassa?!

Deitti - sovittu tapaaminen, treffit; satunnainen seurustelukumppani. Mulla on illalla deitti Markun kanssa. Hän ei oo mikään poikaystävä, se oli vaan deitti.

Demari - sosiaalidemokraatti. Demarit voitti vaalit.

Digata - (slg.) pitää jostakin, tykätä. Mä en diggaa tätä stailia yhtään.

Dippi - kastike, johon ruoka dipataan. Jugurtista ja sitruunasta saa hyvä dippi.

Divari - osto -ja myyntiliike, kirpputori, antikvariaatti. Vietsä noi vanhat kirjat divariin!

Dokata - (slg.) juopotella. Naapuri dokaa joka ilta ja pane sit musiikkia soimaan!

Duunata - tehdä työtä, olla töissä; hommata, puuhailla. Etkö sä tie missäs mun faija duunaa?!
duunari - työntekijä
duuni - työ, työpaika; homma