Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
From
quizlet
Vocabulary words for Finnish loan words from English and French. found on Uusi Kielemme. . Includes studying games and tools such as flashcards. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Blogi kielen pelastamiseen Kirjoittavalle sattuu ja tapahtuu. Siksipä kirjoittava saa usein myös palautetta. Yksi asia, josta olen saanut varsin kipakkaakin kommenttia, on lainasanat. Olen joko käyttänyt itse tai listannut sellaisia sanoja kuin arrogantti,brändi, tuunata ja googlettaa. Miksi siis kirjoitan kirjan Suomensuojelija ja vastustan englannin kielen käyttöä suomenkielisessä ympäristössä mutta silti käytän lainasanoja enkä ole niistä edes huolestunut? Seuraavassa muutama perustelu.
Scoop.it!
Tässä luettelossa on joitakin sanoja, jotka ovat tulleet suomen kieleen venäjän kielestä tai sen varhaisemmista kehitysvaiheista. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa. Lähes kaikki suomen kielen slaavilaiset lainasanat ovat venäjästä tai muinaisvenäjästä. Slaavilaiset kielet ovat määrällisesti kolmanneksi tärkein suomeen lainattujen sanojen lähde balttilaisten ja germaanisten kielten jälkeen, tosin näistä kahdesta on tullut huomattavasti kauemmin, enemmän ja merkittävämpää sanastoa. Vanhoihin teknologioihin liittyvässä sanastossa venäjän vaikutus lienee voimakkain vaatteiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja työvälineiden osalta. Merkittävästi on lainattu myös ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineiden, ja ruokien nimityksiä. Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu. Tällä perustellaan näkemyksiä, joiden mukaan kristinusko olisi tullut Suomeen ensin idästä.
Scoop.it!
Kantauralista säilyneitä vanhoja ja alkuperäisiä sanoja ovat muun muassa seuraavat suomen sanat: kuu, päivä, kala, muna, pesä, koivu, kuusi (puu), tuomi, putki, puu, vesi, lumi, tuli, kieli, luu, maksa, silmä, syli, elää, imeä, kantaa, mennä, nuolla, pelätä, purra, tulla, tuntea, ovi, jousi, jänne, nuoli, suksi, soutaa, äimä (neula), nimi, myydä, anoppi, appi, emä (äiti), käly, miniä, setä, vävy, me, se, te, kaksi, viisi, ala, ylä, pitkä.
Scoop.it!
Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja. Indoeurooppalaiset lainat ovat vanhimpia suomen kielessä. Tuolloin suomalais-ugrilainen kantakansa asui yleisimmän käsityksen mukaan lähellä Volgan mutkaa. Näihin aikoihin se tuli myös kosketuksiin indoeurooppalaisten kanssa. Tältä ajalta ovat muun muassa sanat jyvä, marras eli kuollut, varsa sekä vasara.[1] Kun suomalais-ugrilaiset siirtyivät Itämeren allasta kohti, yhteyksiä alkoi muodostua muinaispreussia, liettuaa ja latviaa puhuvien, eli balttilaisten, kanssa[1]. Tämän on arveltu tapahtuneen noin 2500-2000 eaa., mutta saattoi kestää useita sukupolvia siihen, että kielelliset vaikutukset alkoivat[2]. Balttilaisia lainasanoja ovat muun muassa ahdas, aina, morsian, sisar ja heimo[1]. Suomen kielessä on yli 130 vanhaa balttilainaa[2].
Scoop.it!
From
yle
Varsinkin tietotekniikan englanninkielisiä sanoja siirtyy usein sellaisenaan suomeen. Kaikkihan googlettavat.
Scoop.it!
Varhaisemmat venäläiset lainasanat mm:
Scoop.it!
Skuuppilehdet's insight:
Hakuruutu, Ctrl+F, löytää tästäkin listasta
Sanat peräkkäin: http://dl.dropbox.com/u/19428234/sivistyssanat.txt
Scoop.it!
Mistä suomen sanat tulevat? Vain pieni osa kielemme sanoista on alkuperäisiä "kantakielen" jäänteitä. Olemme lainanneet suurimman osan muista kielistä. Osan sanoista ovat kehittäneet kielimiehet 1800-luvulla. Kaiken aikaa syntyy uusiakin sanoja.
|
Scoop.it!
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa. Kielitieteessä ilmiötä kutsutaan lainautumiseksi ja sitä tutkii kontaktilingvistiikka. Myös sanaparit tai pidemmät ilmaisut voivat lainautua. Lainautuminen on kaikille kielille ominainen ilmiö, mutta yleisimmin sitä havaitaan tapahtuvan niin sanotuista maailman valtakielistä pienempien kieliyhteisöjen suuntaan. Johtamisen rinnalla sanojen siirtyminen on yksi yleisimmistä tavoista kartuttaa kielen mahdollisesti vaillinaista sanastoa. Tilanne on tyypillinen haluttaessa kuvata jotakin uutta ilmiötä tai asiaa, jolle kielessä ei ole vielä nimeä, tai kotoperäinen ilmaus on heikko, kankea, vaikeasti lausuttava, vanhahtava tai siihen liittyviä assosiatiivisia, sivumerkityksiä halutaan täsmentää. Lainautumista on tapahtunut nykytietojen mukaan aina. Ennen esimerkiksi latinaperäinen ammattisanasto ja muu termistö oli vahvasti leimaa antava piirre monissa eurooppalaisissa kielissä etenkin sivistyneistön piirissä.
Scoop.it!
Olen usein ajatellut, kuinka suomen kielen historiaa voitaisiin esitellä mahdollisimman havainnollisesti. Olen päätynyt seuraavaan kolmijakoiseen ehdotukseen:
Scoop.it!
Vaikka nykyään vastustetaan kovasti uusia vieraskielisiä sanoja, on kielen historiassa aina lainattu sanoja naapurikansoilta. Jostainhan sanat on kieleen saatu. Jos ei kerran omassa kielessä ole ollut sanaa jollekin ilmiölle, on sitä ruvettu nimittämään samalla sanalla, millä naapurikansakin. Sana vain on muokkautunut omaan kieleen sopivaksi, joten ne näyttävät nykyään ihan erilaisilta kuin silloin kun ne on lainattu. Sitä paitsi sanan antajankin kieli on kehittynyt puolestaan johonkin toiseen suuntaan.
Scoop.it!
Vierassanat tai lainasanat tarkoittavat suomen kieleen lainattuja sanoja. Ne ovat mukautuneet eri tavoin suomeen. Lainasanat siis ovat siis osa kielen varastoa, mutta on vältettävä liiallista lainaamista. Jos suomen kielessä on hyvä käytössä oleva vastine vieraskieliselle sanalle, on suositeltavaa käyttää tätä, esimerkiksi tulostin (vrt. printteri). Yleislainat Vanhimmat sanat, eli yleislainat, ovat kieleen täysin mukautuneita. Tavallisesti kielenkäyttäjä ei edes tunnista niitä vieraiksi, esimerkiksi sanoja kahvi, lusikka ja saippua. Näiden kirjoittamisessa ei ole yleensä ongelmia.
Scoop.it!
Asuessaan useiden kansojen naapureina suomalaiset ovat vähitellen omaksuneet vieraista kielistä monia lainasanoja. Näitä sanoja tutkimalla kielitiede on tehnyt arvokkaita havaintoja Suomen suvun muinaisuudesta.
Scoop.it!
Suomeen uudemmat lainasanat ovat tulleet aluksi ruotsista, myöhemmin englannin kielestä tai näiden kielten välittäminä. Ruotsiin meillä on ollut vanhastaan läheiset siteet; englantia taas opiskelee nykyisin jokainen suomalainen peruskoulussa. Ruotsista suomeen kulkeutunut sanasto on valtaosin kansainvälistä eurooppalaista yhteisomaisuutta, jonka juuret ovat saksassa, ranskassa, antiikin kielissä tai vielä kauempana. Ranskasta saatuja sanoja ovat esim. parketti, terassi; filee, menyy, marinoida, konjakki, samppanja; eleganssi, etiketti, muoti, daami, kavaljeeri; teatteri, rooli, kulissi; essee, polemiikki; debatti, kommunikea, kampanja.
Scoop.it!
elää - él ...
Scoop.it!
Suomen kielen omaperäisyys tekee myös sanastosta omanlaisensa. Peruspiirteiltään suomen sanat eivät muistuta useinkaan yhtään vieraiden kielten sanoja, mutta toisaalta suomessa on myös nykyään paljon lainasanoja, jotka on hyvin suoraviivaisesti vain mukautettu suomen kielen äännejärjestelmään.
|
lainasanoja