1Uutiset - Lukemisen tähden

“Kyltyyri”

Eino Leinon elämä

Leino oikealta nimeltään Armas Einar (Eino) Leopold Lönnbohm syntyi keskelle heleätä heinäkuuta 6.7.1878. Hänen lapsuudenkotinsa Hövelö sijaitsi Paltamon pitäjän Paltaniemen kylässä, lähellä Kajaania. Talo katsoi kapealle jokimaiselle lahdelle, jonka suulla Oulujärven ulapat antavat jo aavistuksen suuruudestaan. Leinon vanhemmat olivat komissionimaanmittari Antti Lönnbohm ja Anna Emilia (Emelie), omaa sukua Kyrenius. Eino syntyi kymmenlapsisen sisarussarjan viimeisenä, kuopuksena. Poikia oli perheessä kaikkiaan seitsemän, tyttöjä kolme.

Pyörtehissä Ämmäkosken kohoo linnan rauniot,

tarumaiset, mustat, synkät, jyrkät, jylhät autiot.

Ärjyin Ämmäkosken kuohut kiertää linnan muuria

piesten turhaan kiukkuansa, kivet on niin suuria.

Tutkin Eino Leinon tuotantoa ja elämää. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa Eino Leinon elämästä ja parhaillaan kirjoitan kolmatta: Leinon lapsuudesta ja nuoruudesta. Leino oli erityisen valovoimainen persoonallisuus.

• 1 Leino Hämeenlinnassa
• 2 Leinon asunnot Hämeenlinnassa
• 3 Leinon vierailu Hauholle
• 4 Eino Leinon teoksia
• 5 Suomalaisten taiteilijain näyttely
• 6 Aiheesta muualla

Minä

1.

Minä oli alussa.

Minä
kasvoi luona Kaikkivallan
ja kaikki oli se Minä.

Minä on maailman ajatus,
työn tulos tuhannen voiman,
alku, loppukin elämän.

Muut on muotoja: sisällys
ylin vaan on yhteisjärki.

2.

Eino Leino (Paltamo 6.7.1878 - Tuusula 10.1.1926), oikeammin Armas Eino Leopold Lönnbohm, runoilija, Päivälehden (1899-1905) ja Helsingin Sanomien (1905-14) avustaja ja pakinoitsija (nimimerkkejä Mikko Vilkastus, Teemu), Suomen huomattavimpia kirjailijoita. Leino liikkui helposti mitä moninaisimmilla alueilla valloittaen, ravistellen ja halliten ajan virtauksia sekä samalla sisällyttäen kaikkeen tekemiseensä persoonallisen äänensä. Hän aloitti "heleän heinäkuun lapsena" (Maaliskuun lauluja, 1896) suomalaisen laulullisen lyriikan pitkän perinteen ja nosti runokielen uudelle tasolle. Rakkaasta kotimaastamme kertovat mm. Leinon runot Legenda, Aleksis Kivi, Päivän poika, Kevätlaulu, Mies mieheltä, Kansa kallioilla ja Tottumus.

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston.

Kansallisrunoilijamme syntyi Paltaniemellä, joka Leinon aikaan oli osa Paltamoa, mutta on nyttemmin liitetty Kajaaniin. Leinon synnyinseudun Kainuun luonto ja Kainuussa kuullut tarinat olivat ehtymätön lähde runoilijalle. 

Leinolle luultavasti rakkain kotimaisema oli kotitalon Hövelön rannalta avautuva Oulujärvi.  Nuoruudessaan Leino seurasi kotirannastaantervansoutajien matkaa Ouluun ja kuuli taukoa pitämään pysähtyneiltä soutajilta monia jännittäviä tarinoita. Leino kolusi Oulujärven rantoja ja saaria myös vanhimman veljensä kanssa, joka kansatieteilijänä tutki kotiseutunsa historiaa systemaattisesti. Välillä Leino purjehti myös omin päin Oulujärven talollisten tyttöjä riiaamaan. Leinon monet kotiseuturetket ulottuivat ainakin nykyisen Paltamon puolelle ja SotkamonVuokattiin. Näiltä retkiltä sai alkunsa esimerkiksi Kivesjärveläiset-runokokoelma. 

• Aamulaulu
• Aino neiti
• Aleksis Kivi
• Juhlaruno
• Hanget soi
• Hanhipaimen
• Helsinki sumussa
• Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
• Hän kulkevi kuin yli kukkien
• Joululaulu
• Kansan valta
• Kevätlaulu
• Kiputytön laulu
• Kuin musta ja valkea...
• Kuvernöörin koira
• Laulajan laulu
• Legenda
• Lemminkäisen äiti
• Maa hädässä
• Meill’ on niin kiire
• Mirjamin laulu I
• Mirjamin laulu II
• Nocturne
• Marjatan laulu
• Minun mieleni oli kuin lampi
• Orvon laulu
• Päivän laulu
• Suvi-illan vieno tuuli
• Tykkimiesten marssilaulu

Eino Leinon muistovärssyt, suruvärssyt, runoja hautajaisiin / kukkavihkoon / suruadressiin / seppelenauhaan / kuolinilmoitukseen.