1Uutiset - Lukemisen tähden

Kuuluisa.fi kertoo turhat uutiset Suomen turhimmista julkkiksista. Nämä julkkikset eivät kiinnosta ketään, mutta silti heidän tekemiset kiinnostavat kaikkia. Osa turhista julkkiksista eivät ole tehneet oikeastaan mitään arvostettavaa saavuttaakseen julkisuuden, toiset ovat taas pilanneet upean uransa ja maineensa ja siirtyneet tätä kautta turhien julkkisten kastiin.

Suomenkielisen Psalttarin esipuheessa Mikael Agricola piirsi kuvan hämäläisten ja karjalaisten jumaljoukosta. Näiden seassa oli myös suuri laulajaheeros Väinämöinen: ”Äinemöinen wirdhet tacoi.” Psalttarin muodostavat psalmit ovat myös täynnä musiikkia: kanteleita, huiluja, harppuja ja ”trumpuja.” Muutoin ei laulaminen juuri Agricolan teksteissä näy.

J.V. Snellman - www.ristovolanen.fi

Nykyään on melko piinallista kuulla lukea monien perussuomalaisten ja kokoomuksen nuorten puhetta omasta ja muiden kansallisuudesta. Ainakin se on usein vahvassa ristiriidassa J.V. Snellmanin muotoileman suomalaisuuden pitkän linjan kanssa.

Snellmanin kansallisuusaatteessa isänmaallisuuden tulee saada järkevä sisältö ymmärtäen, että jokainen kansakunta on yksi erityinen muoto yleisinhimillistä kehitystä. Siksi pientenkin kansakuntien elämä nousee vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kietoutuu aina koko ihmiskunnan kohtaloihin.

"Solidaarisuutta on se, että jokainen hoitaa omat asiansa eikä heittäydy toisten tuettavaksi tai jätä muille ongelmaa omasta olemisesta." (6.2.2012)[5]
"Ei ole oikein käyttöä sellaisella varamiehellä, joka tietää, ettei ole kentällä aito."
"Ei tällaiseen hyvin tavanomaiseen, yksinkertaiseen, jopa askeettiseen elämäntapaan tottunut puolivallaton leskimies ole omiansa tasavallan presidentin tehtäviin."
Niinistö perusteli puolueväelle kieltäytymistään presidenttiehdokkuudesta syyskuussa 1999.
"Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Me suomalaiset olemme luonnonläheinen kansa, mutta miksi suojelisimme leivän suustamme."
Sauli Niinistö Helsingin Sanomien (18.5.1997) mukaan Kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa 17.5.1997.

Snellmanin elämän kautta avautuu koko aikakauden henki, kun hänen runsaassa sosiaalisessa verkostossaan yhdistyvät oman ajan poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen historia sekä kulttuurihistorian keskeiset piirteet. Toimintaympäristö kattaa 1800-luvun koko keskeisen toimijakunnan. Snellman seurusteli ajan tunnetuimpien tiedemiesten, kirjailijoiden ja virkamiesten kanssa Suomessa, Ruotsissa ja Manner-Euroopassa. Useat Suomen historian merkkihenkilöt olivat hänen henkilökohtaisia ystäviään. Lisäksi hän oli tiiviissä yhteistyössä monen suomalaisen ja venäläisen korkean virkamiehen kanssa Venäjän keisarin lähipiirissä.

http://snellman-instituutti.fi/s/Sivistys%20pienen%20kansakunnan%20voimana

Kansalliskirjaston verkkosivusto, Nationalbibliotekets websidor, Website of The National Library of Finland

Kaikkia Kansallisgalleria-teoksen elämänkertoja ei ole Kansallisbiografiassa edes yhteenvetona, mutta muuta tietoa kyllä löytyy verkossa.