Klikkaa kuvaa: panda. Sanalinkit vievät Kielitoimiston sanakirjaan.
Follow, research and publish the best content
Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
Already have an account: Login
1Uutiset - Lukemisen tähden
2.3M views |
+515 today
Suomen viralliset sivut * Klikkaa kuvaa tai otsikkoa.
Curated by
Skuuppilehdet
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
Plus, some languages are more prone to borrowing than others, and some societies try to protect themselves more than others. In France, efforts are ongoing to purge the language of foreign invasion and protect it going forward. In Finland, however, Finnish may be the world champion of borrowing. 
Scoop.it!
Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta
Scoop.it!
Ruotsalaisten ja suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet tiiviissä yhteydessä toisiinsa jo paljon ennen kuin nykyisin ruotsiksi ja suomeksi nimittämämme kielet ovat syntyneetkään. Jo tuhansia vuosia sitten eläneiden kantasuomalaisten välittömässä naapurustossa (ehkä suorastaan heidän lomassaan) on asunut (kanta)germaanista ja (kanta)skandinaavista väestöä, joiden kielestä ovat peräisin lukuisat nykysuomessa tavalliset sanat kuten rengas ’ring’, ranta ’strand’, airo ’åra’, lupa ’lov’jne. Tämän kirjoituksen aiheena eivät kuitenkaan ole noin vanhat ajat vaan viimeksi kulunut vuosituhat, jolloin voimme jo puhua ruotsin ja suomen kielestä.
Scoop.it!
Muista kielistä suomeen omaksuttu sanasto on usein muokkautunut äänneasultaan lainautumisen yhteydessä. Tällaisessa muokkautumisessa voidaan erottaa kaksi päätyyppiä, nimittäin suomen kielelle vanhastaan outojen äänteiden korvautuminen tutuilla äänteillä ja suomen kannalta vieraiden äänneyhtymien muokkautuminen kielessä vanhastaan tuttuun asuun.
Scoop.it!
Suomenkielessä on valtavasti lainasanoja ruotsinkielestä, mutta päinvastaiseen suuntaan ei ole lainautunut paljonkaan. Ruotsinkielessä on noin 30 sanaa, joiden on todettu olevan suomalaista alkuperää. Lähinnä nämä on saatu Norrlannin murteiden kautta tai Värmlannin metsäsuomalaisilta. Monikaan sana ei ole kuitenkaan päässyt yleiskielen sanaksi, vaan on jäänyt paikallisiin murteisiin tai slangikäyttöön tai käyttö on muuten marginaalista. Jotkut sanat ovat eläneet aikansa, mutta jääneet pois käytöstä yhteiskunnan muuttuessa.
Scoop.it!
Kysymyksiä ja vastauksia suomen sanojen alkuperästä. Vastaajina Kotuksen asiantuntijat. Ankkuri
Scoop.it!
From
yle
Miksi jotkut sanat ovat sivistyssanoja, mitä sivistynyttä niissä on?
Scoop.it!
From
yle
Jos sijamuodot lasketaan mukaan, niin suomen kielessä on peräti 1,5 miljoonaa sanaa. Muun muassa sana savotta tullut venäjän kielestä, mutta alun perin se on tarkoittanut eri asiaa.
Scoop.it!
Uudet sanat tulevat yleensä uusien asioiden mukana, ja nimitys lainataan tavallisesti siitä kielestä, jolla kyseinen asia on tullut tunnetuksi.
Scoop.it!
Lukuisien kotoisilta tuntuvien sanojen alkuperä on itäinen.
Scoop.it!
Skuuppilehdet's insight:
Selitykset löytyvät vaikka googlettamalla sanasta hiiren oikealla. Täällä ovat sanat listana, jonka voi viedä arpojaan. https://dl.dropboxusercontent.com/u/19428234/sivistyssanat.txt
Sanat selityksineen: http://www.cs.tut.fi/~jKorpela/siv/index.html
|
Scoop.it!
Suomen kieli on saanut sanoja kaikista ilmansuunnista. Täällä on juttu, jossa on paljon hyviä ja mielenkiintoisia sanoja, joista on kerrottu, mistä kielestä ne ovat tulleet. Täällä kolmas. Niissä ei ole sanottu, mitä sanat tarkoittavat. On sinun tehtäväsi ottaa selvää siitä ja myös osata käyttää sanoja, jos haluat. Keskustele valikoiden sanoista jonkun suomalaisen kanssa. Hänellekin ehkä artikkeleissa on paljon uutta. Voit myös katsoa sanakirjoista.
Scoop.it!
From
yle
Yllättävän moni murresana on peräisin venäjän kielestä. Perinteisesti on uskottu, että kuvailevat murreilmaukset olisivat enimmäkseen kotimaista syntyperää. Vesa Jarvan tuoreen väitöskirjan mukaan Suomen murteissa on kuitenkin ilmeisesti satoja kuvailevia sanoja, jotka on lainattu muualta.
Scoop.it!
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa. Kielitieteessä ilmiötä kutsutaan lainautumiseksi ja sitä tutkii kontaktilingvistiikka. Myös sanaparit tai pidemmät ilmaisut voivat lainautua.
Scoop.it!
Tässä luettelossa on joitakin sanoja, jotka ovat tulleet suomen kieleen venäjän kielestä tai sen varhaisemmista kehitysvaiheista. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa.
Scoop.it!
Suomen kielen lainasanat ovat jostain toisesta kielestä suomeen tai johonkin suomen kantakieleen lainattuja sanoja. Vanhimmat lainasanat ovat indoeurooppalaisia. Suomeen on tullut myös paljon lainasanoja myöhemmin kehittyneistä germaanisista kielistä parin tuhannen viime vuoden aikana. 1800-luvulta, jonkin verran aikaisemminkin, lähtien suomeen on tullut paljon latinalais- ja kreikkalaisperäisiä lainasanoja. Koska nämä vierassanat olivat aikoinaan tyypillisesti korkeakoulutettujen käytössä, on n
Scoop.it!
From
yle
Suomen kielessä on lukuisia lainasanoja balttikielistä. Vuonna 1896 selvisi, että sanat polveutuvat kantasuomesta, joka on puolestaan lainannut sanat kielestä, joka oli latvian ja liettuan lähisukulainen aikana, jolloin latviaa ja liettuaa ei vielä ollut. Vielä 1970-luvulla on löydetty uusia lainasanoja. Balttikielistä suomen kieleen on saatu muun muassa useita perheeseen liittyviä sanoja.
Scoop.it!
Me suomalaiset olemme aina olleet yhteydessä naapureidemme kanssa, joten esimerkiksi sanojamme on syntynyt runsaasti lainauksen avulla.
Scoop.it!
From
yle
Suomen kielessä on lukuisia lainasanoja balttikielistä. Vuonna 1896 selvisi, että sanat polveutuvat kantasuomesta, joka on puolestaan lainannut sanat kielestä, joka oli latvian ja liettuan lähisukulainen aikana, jolloin latviaa ja liettuaa ei vielä ollut. Vielä 1970-luvulla on löydetty uusia lainasanoja. Balttikielistä suomen kieleen on saatu muun muassa useita perheeseen liittyviä sanoja.
Scoop.it!
Suomen kielen perussanastoon on kotiutunut nelisenkymmentä saamelaista lainasanaa.
Scoop.it!
Aina kun olen käymässä Ruotsissa, tulee huomio siitä, että kielemme ovat kaikesta huolimatta sukulaisia sisällöltään, jos ei aina muodoltaan ja kieliopiltaan. Sukulaisuus on sanoissa, ajattelutavassa ja käsitteiden muodostuksessa.
|
