1Uutiset - Lukemisen tähden

Presidentti Kekkonen oli luja ja ärhäkkä taistelijaluonne, mutta myös varsin herkkänahkainen. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa kokoomuksen ehdokkaan Virkkusen vaalilause ”Maa tarvitsee presidentin” loukkasi Kekkosta, ja SMP:n ehdokas Vennamo ärsytti häntä vanhastaan. 

Kekkonen on sotinut vähin unin Mäntyharjun maisemissa. Postikortissa kotiväelle hän lähettää terveisiä pikkuveljelleen. Saarroksiin jääneellä Tampereella elintarvikkeet käyvät vähiin. Hallissa on myynnissä vain suolasilakoita, leipää ja juustoa.

KANSAINVÄLISEN yleisurheiluliiton johtaja, ruotsalainen J. Sigfrid Edström kärtti syksyllä 1931 kuudella eri kirjeellä Saksasta todisteita, joilla Paavo Nurmi voitaisiin osoittaa ammattilaiseksi ja sulkea Los Angelesin olympiakisoista 1932.

Urheilu oli presidentti Urho Kekkoselle vallankäytön korkeakoulu. Liikunta ja fyysinen kunto olivat myös keino rakentaa henkilökulttia.

Presidentit

Urho Kekkonen lähti viimeiselle presidenttikaudelleen puoluejohtajien toivomuksesta ja kansan juhlimana mutta terveydeltään heikkona. Muistikatkokset alkoivat yleistyä, mutta varmaa tietoa tilanteen vakavuudesta ei julkisuuteen saatu. Sarjan päätösjaksossa Jari Tervon haastateltavina muun muassa kansanedustaja Ilkka Kanerva, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ja toimittaja Maarit Tyrkkö. Toimittajana Jari Tervo, käsikirjoituksesta vastaa Marjo Vilkko ja kertojaäänenä on Antti Seppänen.

Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkosen testamentti alkoi sanoilla ”jos minä joskus kuolen”. Kekkonen kuoli, mutta kirjallisuuden hahmona presidentti on kuolematon. KulttuuriCocktail listasi Kekkos-fiktioita.

Yksi aikakausi Suomessa päättyi kun presidentti Urho Kekkonen pyysi eroa tasavallan presidentin tehtävistä lokakuussa 1981. Eropäätös ei ollut presidentille helppo.

17-vuotias Kekkonen raportoi Savon rintaman taisteluista Kajaanin lehteen. ”Kiivas kiväärituli ja kahden kuularuiskun rätinä lisäsi tappelutunnelmaa”, hän kirjoittaa.

Kalle Virtapohja kertoo tuoreessa kirjassaan, että Urho Kekkonen oppi nauttimaan keskipisteenä olemisesta nimenomaan urheilussa.

KOLUMNI Viro täyttää tänään 100 vuotta. Otin erään kerran Lennart Meren kanssa puheeksi Urho Kekkosen vierailun miehitetyssä Virossa 1964. Oliko käynnillä niin suuri merkitys virolaisille kuin suomalainen perinnetieto väittää?

Marraskuussa 1978 presidentti Urho Kekkosen muistokirjoitus tallennetaan Yleisradion kassakaappiin. Muutamia viikkoja aiemmin Neuvostoliiton matkan yhteydessä presidentti Kekkosen terveydentilaan on kiinnitetty huomiota. Nekrologin tekijä, alivaltiosihteeri Keijo Korhonen, on presidentin sisäpiiriläinen. Oliko joillakin syytä olettaa, että presidentti olisi pian kuollut?

Urho Kekkonen arvosti ystävissään lojaalisuutta eikä anteeksi antaminen ollut hänen vahvimpia puoliaan. Ministeri Kaarlo Hillilä oli ystävistä lojaalein ja eräänlainen Kekkosen taustapiru. Vihamieheksi joutui moni, mutta oli kuitenkin yksi suomalainen, joka sai julkisesti arvostella Kekkosta vailla seuraamuksia. Jari Tervon haastateltavinaan ovat muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja, historiantutkijat Timo J. Tuikka ja Timo Soikkanen. Ystävyydestään Kekkoseen kertoo myös toimittaja Maarit Tyrkkö. Käsikirjoituksesta vastaa Marjo Vilkko ja kertojaäänenä on Antti Seppänen.