Poet, novelist, playwright, and journalist, the most important developer of Finnish-language poetry at the turn of the 20th century. In his work, Leino combined the archaic and mythic tradition, symbolism, and influences from Friedrich Nietzsche with his romantic concept of the artist as a truth-seeking visionary. Leino's command of the language was outstanding, and he was the first Finnish translator of Dante. A bohemian from the beginning of his literary career, Leino become a well-known figure in the restaurants of the cultural elite of Helsinki. He is still probably the most cited poet in Finland.
Laukaukset kajahtelevat Helsingin yössä, kun hermoromahduksen partaalle ajautunut runoilija Eino Leino raapustaa esipuhetta runokokoelmaansa Vapauden kirja.
Eino Leinon Nocturne-runo lienee suomalaisen runoaarteiston todellinen kruununjalokivi, joka on säilyttänyt vuosikymmeniä salaperäisen tenhonsa. Nocturne on useissa äänestyksissä valittu suomalaisten suosikkirunoksi, jota jopa keski-ikäiset, yleensä runoutta vieroksuvat raavaat miehetkin arvostavat. Se on kuulunut myös monen merkkimiehen, mm. presidentti Urho Kekkosen suosikkirunoihin. Tänään Nocturne lienee suositumpi kuin koskaan.
Skuuppilehdet's insight:
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
Olen itse kirjoittanut, että tämä rivi on ymmärrretty väärin. Siinä runoilija ei kehota tuomaan hänelle metsän tummuutta, vaan hän helskyttelee itse keksimällään sanalla tuokaa...
Tupakkamainoksen taakse tehty raapustus, otsikoksi jäänyt näytelmä, osia kadonneeksi luullusta käsikirjoituksesta... Kustannusosakeyhtiö Otavan lahjoittama Eino Leino -aineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle runsaudensarvi. Silti valtava määrä sekä Leinon alkuperäistekstejä että muuta merkittävää kulttuuriperintöä on yhä teillä tietymättömillä. Kaikki aarteet haluttaisiin arkistojen turviin.
Eino Leinon Nocturne-runon taustoja – Suomalaisen suviyön tuntojen tulkki 12.7.2015 Kainuun kirjailijoita
Eino Leinon Nocturne-runo lienee suomalaisen runoaarteiston todellinen kruununjalokivi, joka on säilyttänyt vuosikymmeniä salaperäisen tenhonsa. Nocturne on useissa äänestyksissä valittu suomalaisten suosikkirunoksi, jota jopa keski-ikäiset, yleensä runoutta vieroksuvat raavaat miehetkin arvostavat. Se on kuulunut myös monen merkkimiehen, mm. presidentti Urho Kekkosen suosikkirunoihin. Tänään Nocturne lienee suositumpi kuin koskaan.
About Eino Leino and This Selection of His Translated Poems This collection of 77 short poems of Eino Leino represents a narrow selection of the vast spectrum of Leino's literary production during ...
Kirjailija Eino Leino (1878-1926) tunnetaan tarkkaan kirjallisista ansioistaan. Hänen kykeni sulattamaan suomalaisen kansanrunouden osaksi taiderunoutta ja vaikutti merkittävästi myös suomen kielen kehitykseen runouden kielenä.
Runoilija Eino Leino kuului Onnelan kanta-asiakkaisiin. Elämänsä loppuvaiheessa Eino Leino asui pitkiä aikoja Rantatien täyshoitoloissa, joissa viihtyivät myös mm. Uuno Kailas, Unto Karri ja Einari Vuorela. Eino Leinon lempihuone on Onnelassa edelleen muistohuoneena. Suomalaisten taiteilijoiden piiri oli tiivis ja monet olivat myös sukuteitse toisiinsa sidottuja. Rantatie houkutteli maamme taiteen mestareita: Kirjailija Juhani Aho vuokrasi 1897 taiteilijapuolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpään kartanosta huvilan, jota alettiin kutsua Aholaksi. Vuonna 1901 Eero Järnefelt sai valmiiksi Suvirannan. Vuonna 1902 Pekka Halonen muutti ateljeekotiinsa Halosenniemeen. Samana vuonna valmistui myös runoilija J. H. Erkon Erkkola.
niinkuin vierivä virta. Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiini; riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.
Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta. Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiini; riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.
Paltaniemen Hövelössä 6. heinäkuuta 1878 syntynyt Eino Armas Leopold Lönnbohm tuli myöhemmin tunnetuksi runoilija Eino Leinona. Häntä voidaan aiheellisesti pitää yhtenä Suomen merkittävimmistä lyyrikoista. Synnyinseutu Paltaniemi merkitsi maisemineen hänelle hyvin paljon. Paltaniemellä asuessaan hän kolusi aluksi Hövelön lähitienoita, mm. Hövelönlahden pohjukassa olevaa Löttäpirttiä, jossa ylämaiden tervansoutajat yöpyivät tai kuluttivat myrskysäillä aikaansa tarinoita kertoen. Hövelön laiturista, josta hän käytti nimeä Sininen silta, muodostui nuoren Einon mielipaikka.
Eino Leino oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, romaaneja, näytelmiä, esseitä ja lehtipakinoita sekä suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta. Leino luetaan Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin. Sekä hänen lyriikkansa että mahtavat aaterunonsa ovat vuosikymmenestä toiseen pysyneet laajojen lukijapiirien suosiossa.
Nuori, 24-vuotias Eino Leino vietti kesää 1903 ystävänsä, runoilija Otto Mannisen kotitilalla Kangasniemen Hokan kylässä. Sää oli tuolloinkin, sata vuotta sitten, kotoisan kolea. Sataa tihuutti harva se päivä, lämpötila pysytteli kaukana hellelukemista. Ystävykset eivät kuitenkaan antaneet ulkoisten olosuhteiden masentaa. Energiaa riitti poikamaiseen pilantekoonkin. Runoilijat kasasivat kiviröykkiöitä Mannisen kotitalon pihalle - "tulevien muinaistieteiden professorien kiusaksi", kuten he itse asian ilmaisivat. Illalla oli saunan vuoro, jonne varsinkin kovana löylymiehenä tunnettu Leino hinkui lähes joka päivä. Saunasta kipaistiin uimaan kilometrin päähän Puulaveden virkistäviin aaltoihin.
Lukuisia ulkomaanmatkoja tehnyt Eino Leino vertaili runoissaankin halukkaasti ihmisiä ja oloja. Hänellä oli kova usko sanaan ja hän olisi niin kovasti tahtonut että suomalaisetkin sivistyisivät. Mutta tulos on ollut heikko: suomalaisten itsemurhaluvut ovat noin kaksinkertaiset inhimillisempien yhteiskuntien lukuihin verrattuna. Kääntäen tämä osoittanee sen että me suomalaiset olemme keskimäärin 100 % ilkeämpiä.
Jo ennen ylioppilaaksi tultuaan Eino Leino kirjoitti pieniä kuvataidearviointeja Hämeen Sanomiin kevättalvella 1894. Tähän hänelle syntyi tilaisuus, koska poikkeuksellisesti Taitelijaseura järjesti Helsingin näyttelystä kiertävän maaseutunäyttelyn. Hämeenlinnan raatihuoneen juhlasali oli yksi näyttelypaikka. Tässä näyttelyssä Leino tutustui Pekka Halosen tauluihin ”Tukkimiehiä”, ”Oijustie”, ”Jokiahde” ja ”Kesäilta”. Leino luonnehti arviossaan Halosen pääansioiksi omaperäisyyden ja tunnollisuuden. Vielä tuolloin Leino ei aavistanut, että vuoden päästä seuraavana kesänä hän solmisi elämänsä merkittävimmän taitelijaystävyyden Pekka Halosen kanssa.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
