1Uutiset - Lukemisen tähden

Sukulaiset saivat harvinaisen tilaisuuden tutustua nuoren naisen elämään sodanjälkeisessä Suomessa.

Mitä muistat 1950-luvusta? Coca-Colan, olympialaiset vai pahan makaronivellin? ET-lehden numerossa 19 kerrotaan vuosikymmenestä tutkijoiden silmin, mutta lukijat kertoivat omia kokemuksiaan. Onnellinen lapsuus Asuimme Finlaysonin uusissa kahdeksan talouden isoissa omakotitaloissa.Ne valmistuiva

Vain pieni osa tuotetuista leluista nousee klassikoiksi. Toiset taas voivat nousta pinnalle vuosien jälkeenkin. Muistatko hittilelut?

Katso nuolien tai nuolinäppäimien avulla.

Katso nuolien tai nuolinäppäimien avulla.

Viihteen monitaituri Pertti ”Spede” Pasanen oli sisimmässään insinööri. Erilaiset pelit ja keksinnöt olivat hänen intohimonsa jo nuorena.

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin olympiavuonna 1952. Sen jälkeen sekä kenttä että siltä lähtevien yhteyksien määrä ovat kasvaneet hurjasti.

Oli aika, että Suomessakin taiteesta voitiin rangaista. Harro Koskinen ja Mattijuhani Koponen saivat tuta sen 50 vuotta sitten.

Kommelluksiakin sattuu kristallikruunujen alla.

Ollila toimi muun muassa valtiovarainministerinä 1980-luvulla.

Lättähattujen aika ei ole täysin ohi.

Mitä syntyminen maksaa, pohdittiin aikalaisjulkaisussa, ja pääteltiin, että lapset tulevat kalliiksi.

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat harventuvat. Kärkipaikkaa pitävät nyt 1960-luvulla syntyneet.

Muistoja 50-luvulta

Katso nuolien tai nuolinäppäimien avulla.

Voit katsoa näyttelynä/esityksenä nuolien tai nuolinäppäimien avulla.

Explore The Finnish Museum of Photography's 577 photos on Flickr!

A) (Wikipedia, 2010): Martta Maria Wendelin (23. marraskuuta 1893, Kymi – 1. maaliskuuta 1986, Tuusula) oli suomalainen kuvataiteilija. Martta Wendelin pääsi ylioppilaaksi vuonna 1910 Kotkan suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla vuoteen 1916. Hän sai yksityisopetusta myös Akseli Gallen-Kallelalta ja teki opintomatkoja mm. Ruotsiin ja Italiaan.

Suomalaisilla on pitkät perinteet hyväntekeväisyyteen juuri joulunaikaan. ”Usein joulunaikaan hyväntekeväisyys kanavoituu siihen, että auttamisketjun toisessa päässä on yksinäinen lapsi tai vanhus, joka muuten jäisi paitsi joulusta”, sanoo professori Juho Saari. Hyväntekeväisyyden historiasta löytyy myös Suomeen tuotua kansainvälistä apua.

Merin ensimmäinen Neuvosto-matka osui 60-luvun puoliväliin.

Laivalla oli vielä pari vuosikymmentä sitten tapana pukeutua iltaisin juhlapukuun.