1Uutiset - Lukemisen tähden

Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.

Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.

Syyskuussa 2008 löytyi kaksi äärimmäisen harvinaista pikalevyä, joilla kuullaan Lapissa toimineen saksalaisen Lapplandsender-rintamaradion ohjelmaa.

Talvisota käynnistyi Mainilan rajakylässä 26.11.1939 ammutuista laukauksista, joiden Neuvostoliitto väitti tulleen Suomen puolelta.

Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.

Vielä ennen talvisotaa Suomen maaseudulla elettiin monin paikoin lähes luontaistaloudessa. Kaupasta haettiin vain välttämätön. Muu tehtiin kotona itse.

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto näki syksyllä 1942, että sotaa on jatkettava, vaikka usko Saksan voittoon alkoi horjua. Sensuuri piti huolen siitä, ettei ylilyöntejä tai julkisia epäilyksiä esitetä.

1960-luvun lopulla Lapin-romantiikka alkoi väistyä karujen tosiasioiden tieltä. Kun Jyväskylän Kesässä 1968 puhuttiin pohjoisimmasta Suomesta, sen arvioitiin olevan vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa sitten Lapin sodan loppumisen.

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.

Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

Vuonna 1984 taltioidussa dokumentissa seurataan pienen pojan kesäistä kotimatkaa Suomenlahdelta Kilpisjärven rannalle. Matkan varrelle mahtuu monta ihmeellistä ja hämmästyttävää asiaa.

Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.

Talvisodan rauhanehtojen mukaan Hanko jouduttiin evakuoimaan ja vuokraamaan Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi. Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940 Hangon evakuointia ja kuulostelee kaupunkilaisten tuntoja.

Melkoista kynnöspeltoa olivat Lapin tiet keväällä 1955, kun kelirikko iski pahimmalla mahdollisella tavalla.

Suomi oli ennen talvisotaa vaurastuva ja eteenpäin katsova maa. Kauppojen hyllyillä alkoi jo olla kulutustavaroita ja elämä näytti muutenkin hymyilevän.

Syksyn 1941 etenemisvaiheen jälkeen suomalaiset joukot määrättiin jäämään saavutetuille linjoille. Alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasodan vaihe.

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.

Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.

Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.

Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.

Lapin Kulta myytiin Hartwallille vuonna 1980. Tornion panimo suljetaan näillä näkymin syyskuussa 2010, josta lähtien Hartwallin koko tuotanto on keskitetty Lahden tuotantolaitoksiin. Panimo ehti toimia 136 vuotta.

”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.