1Uutiset - Lukemisen tähden

Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema Mannerheimin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

”Ellei ole tarjolla oikeita apinan karvoja, tekstiiliteollisuudelle kelpaavat myös apinan serkun karvat”, todetaan jatkosodan aikana valmistuneessa valistusfilmissä.

"Valoa Aunukselle ja vapaan Suomen sana maailmalle." Radio välitti suomalaisjoukoille ja alueen asukkaille rintamakuvauksia, hartauksia ja viihdettä.

Aunuksen radioasema tarjosi Suomen jermuille ja alueen asukkaille tk-kuvauksia, hartaushetkiä ja ajanvietettä. Pekka Tiilikainen muistelee rintamaradion aikoja.

Taitava viheltäjä viihdyttää tovereitaan ylimääräisissä kertausharjoituksissa. Reservin vänrikki matkii kiurua, peippoa, kuovi ja laulurastasta.

J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?

Säännöstely-sanan kuullessaan ihminen tuntee ehkä samoin kuin potilas nähdessään kirurgin veitsen, Usko Santavuori arveli ohjelmassaan vuonna 1954. Tuona syksynä ostokorteista luovuttiin lopullisesti.

Kekkosen kampanja vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli silloisessa Suomessa poikkeuksellinen. Siihen kuului parinsadan puhetilaisuuden kiertue.

Jatkosotaa käyvä Suomi kutsui propagandaansa "valistukseksi", mutta meikäläiset sotilaat eivät silti erityisemmin luottaneet tämän valistuksen harjoittajiin.

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.

Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.

Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.

Pekka Tiilikaisen autenttinen rintamaselostus kuvaa neuvostoliittolaisten hävittäjien hyökkäystä Märkäjärvellä alkuvuodesta 1940.

Talvisodasta jäi muistoksi sen henki, jolla tarkoitettiin sosiaalisten, poliittisten ja kielellisten ristiriitojen syrjäytymistä yhteisen uhkan edessä. Minkälaisessa yhteiskunnassa elettiin ennen talvisotaa ja mistä talvisodan henki syntyi?

Kommunistipomo Arvo Tuominen kieltäytyi pääministerin paikasta talvisodan aikaisessa Otto Wille Kuusisen "kansanhallituksessa". Hän muistelee hanketta vuonna 1970.

Suomalaisille jatkosodan aikana suunnatut itäiset propagandalähetykset kehottivat työläis- ja talonpoikaissotilaitamme kukistamaan Rytin ja Mannerheimin.

Saksalaisia ei jatkosodan aikaisissa lehdissä sopinut kutsua "aseveljiksi" vaan "kanssasotijoiksi". Norjasta sai kirjoittaa vain natsijohtaja Quislingia mairittelevia juttuja.

Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.

Kirjailija Yrjö Kokon läpimurtoteos oli jatkosodan aikana ja sodan vastapainoksi kirjoitettu keijukaissatu »Pessi ja Illusia».

Pekka Tiilikainen selostaa helmikuussa 1940 radioidussa ohjelmassa taistelua, joka käytiin Taipaleen alueella venäläisten hyökkäysvaiheen aikana.

Suomalainen sananvapauskin oli talvisodan aikana säännöstelyn kohteena. Haastattelussa on radiosensorina toiminut Christoffer Schildt.

Kestääkö Kollaa? Äänessä on talvi- ja jatkosodan legendaarinen hahmo, kapteeni Aarne Juutilainen, lempinimeltään ”Marokon kauhu”. Haastattelu on vuodelta 1939.

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.

Saksalais-suomalainen hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa 1941. Se pysäytettiin syyskuussa Rukajärven valtauksen jälkeen.