1Uutiset - Lukemisen tähden

Paavo Noponen kiertelee Lapin kullankaivajien kämpillä tapaamassa legendaarisia kullankaivajia. Noponen kuvailee miesten uurastusta vaskoolin äärellä 1960-luvulla.

Suomen sodan taistelut jatkuivat emämaan puolella vuoden 1809 syksyyn. Venäläiset hyökkäilivät Ruotsin rannikolle pakottaakseen maan rauhaan.

Kesän väriloisto ja talven hohtavat hanget ovat aina kiehtoneet Lapin kävijöitä. Jo 50-luvulla matkailu oli alueen asukkaille myös merkittävä elinkeino tai ainakin leivän lisä.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuonna 1945 nostatti myös mielenosoituksia.

Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940.Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia.

Pariisin rauhankonferenssin virallisissa ja epävirallisissa keskusteluissa käytettiin välillä kovaakin kieltä. Ulkoministeri Molotov syytti Suomea uhkaavaan sävyyn siitä, että Suomi yrittää käyttää hyväkseen suurvaltojen erimielisyyksiä.

Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.

Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.

Rovaniemen Pohjanhovin vaiheita arktisesta funkkishotellista kansainvälisesti tunnetuksi elämyshotelliksi.

Välirauhan aikana vuoden 1940 keväällä Suomi alkoi kysellä mahdollisuuksia aseavun saamiseksi Saksasta. Vielä tuolloin siihen ei myönnytty, mutta kesän mittaan Saksan huomio kääntyi itään ja mieli muuttui.

Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

Oikea tulkinta vuoden 1944 välirauhansopimuksesta on se, jonka tekee valvontakomissio, sanoi eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm vetoomuksessaan 1946.

Elokuussa 1989 katosi kotoaan Rovaniemeltä 49-vuotias Lapin keskussairaalan patologian osaston erikoislääkäri Andrew Kulanga.

Yksi itsenäisen Suomen dramaattisimmista puheista pidettiin talvisodan syttyessä. Ulkoministeri Eljas Erkko välitti Suomen sanoman maailmalle Yleisradion studiosta.

Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys lähetti diakonissa Naemi von Bonsdorffin vuonna 1902 Lappiin auttamaan hädänalaisia lapsia.

Presidentinrouva Gerda Ryti piti heinäkuussa 1941 puheen reserviläisperheiden auttamiseksi ja yleisen tunnelman nostamiseksi.

Kun rauhansopimus oli vihdoin ratifioitu myös Moskovassa, rauhansopimusta koskevat asiakirjat tallennettiin Moskovan Kremliin. Pääministeri Mauno Pekkala piti tapauksen kunniaksi radiopuheen 15.9.1947.

Suomea Pariisin rauhankonferenssissa edusti pääministeri Mauno Pekkalan vetämä valtuuskunta. Suomalaiset lähtivät Pariisiin siinä uskossa, että välirauhan määrittelemistä ehdoista voitaisiin vielä neuvotella ja että ankaria ehtoja voitaisiin lieventää.

Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.

”Majuri ei kuole, koska majurilla on niin kirkkaat silmät”, marsalkka Mannerheim totesi jatkosodassa haavoittuneelle Adolf Ehrnroothille vuonna 1941.

Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.