1Uutiset - Lukemisen tähden

Esikoisteos Urho Kekkonen Straße on kokoelma hauskoja ja surkuhupaisia tarinoita 60- ja 70-luvuilta. Niitä kaikkia yhdistää Lappi ja erityisesti presidentti Urho Kekkonen.

Presidentti Urho Kekkonen paljasti ensi kertaa mielipiteensä massaturismista Ylen vuonna 1974 esittämässä ajankohtaisohjelmassa, jossa pyrittiin tekemään selväksi mitä maan tapana pidetyillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitettiin. Asiantuntijat sekä matkailualan ammattilaiset pohtivat myös mitä tehdä ulkomaalaisille turisteille, joiden koettiin hyväksikäyttävän näitä löyhästi valvottuja sääntöjä.

John F. Kennedy ehti toimia Yhdysvaltojen johdossa vain kaksi vuotta, mutta hänestä tuli yksi suosituimpia presidenttejä. Ajan uutiskatsausten kautta hahmottuu Kennedyn kauden vaiheita, johon mahtui niin sotaa kuin avaruuden valloitusta ja perheonneakin. Mukana on myös Kekkosen vierailu seurueineen Valkoisessa talossa.

Filmisepon lyhytdokumentti tarjoaa ilmakuvaa Turun edustalta, merimaisemia ja kahvittelua autolautta Åland II:n kannelta sekä kesäistä Ahvenanmaata vesihiihtonäytöksellä höystettynä. Filmissä seurataan Urho ja Sylvi Kekkosen vierailua Ahvenanmaalla heinäkuussa 1956. Filmi on mykkä.

Suomen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkaa perinteisesti sanoilla "kansalaiset" ja "medborgare". Radioarkiston koostenauhalle on kerätty näitä alkusanoja kuunneltaviksi vuodesta 1936 alkaen, Svinhufvudista Ahtisaareen. Potpurissa kuullaan myös pari historiallista poikkeusta.

Dokumentti "Hei, kuuntelet sä?" kurkistaa viiden teini-iän kynnyksellä olevan nuoren arkeen ja unelmiin Kotkassa vuonna 2000. Puheenaiheina ovat mm. koulu ja vapaa-aika sekä suhde vanhempiin, ystäviin, seksiin ja aikuisten maailmaan.

"Useimmat aikuiset eivät pidä enää hauskaa", toteaa kotkalainen Enni-Kukka eroista lasten ja aikuisten välillä. Jonia puolestaan arveluttaa aikuisissa itsekkyys ja kateus. "Moni sukulainen riitelee keskenään, eihän siinä ole mitään järkeä", Joni tuumaa.

Suhde turvalliseen aikuiseen on tärkeä.

"Tunnetko omenapuun", kysytään koulu-tv:n ohjelmassa vuodelta 1979. Viipyilevien luontokuvien kautta seurataan omenapuun elämää ja luontoa sen ympärillä eri vuodenaikoina.

Pienen Kimmo-pojan matkassa tutkitaan luonnon ihmeitä. Aluksi on talvi ja maa on lumen peitossa. Linnut löytävät ruokaa omenapuun oksassa riippuvasta talipallosta.

Kevättalven saapuessa puiden oksille ilmestyy yhä useampia lintulajeja.

Socialdemokraten Mauno Koivisto kom att bli president efter Urho Kekkonens långa presidentperiod från 1956 till 1981. Som statsminister skötte Mauno Koivisto presidentens uppgifter när Kekkonen avgick i oktober 1981. Och Koivisto valdes med stor majoritet till president i januari 1982.

Ruotsin kuningaspari teki virallisen valtiovierailun Suomeen elokuussa 2003. Suomalaisten iloksi mukana tuli myös kruununprinsessa Victoria.

Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on innokas eränkävijä. Hänellä on paljon ystäviä Suomessa ja kuningas onkin käynyt useita kertoja maassamme metsästämässä ja nähty myös Kekkosen kanssa pilkillä.

Viina, nälkä ja puute vauhdittavat omalla tavallaan Suomen rataverkon rakentamista.

Kiskoautoja eli lättähattuja alettiin valmistaa 1950-luvulla. Ne olivat käytössä paikallisliikenteessä yli 30 vuotta.

Martti Silvennoisen viisiosaisessa reportaasissa vaelletaan Pallakselta Ounasjoelle ja palataan takaisin koskia laskien. Matkan varrella 75-vuotias tarinaniskijä Simoni Laakso muistelee nuoruutensa hurjaa rodeota 30-kiloisen lohen selässä.

Harvinaislaatuinen filmi pukee kuviksi tunnetun, mutta harvan todistaman legendaarisen vaiheen maamme idänsuhteissa. Tällaista se oli, kun presidentti Kekkonen ja neuvostojohtaja Hruštšov lähtivät yhdessä metsälle!

Jämptisti 40 vuotta hautausurakoitsijana toiminut Olli Karonen kertoo Kotimaan katsauksessa työstään ja intohimostaan maalaamiseen. Lisäksi Karosella on aikamoisia kalajuttuja kerrottavanaan: hän on esimerkiksi pilkkinyt Kekkoselle kerran soppakalat, kun presidentillä itsellään ei ollut kalaonnea.

”Presidentti Kekkonen on varmaan mukava mies, koska hän on kalju”, perustelee Anne Rantanen. ”Mannerheim käytti päätään muuhunkin kuin selkärangan tukemiseen”, sanoo puolestaan Jussi Valpas. Paasikivi oli Heikki Kirjavaisen mielestä ”aika pinko”.

Hotelli Marskiin kokoontui vuonna 1965 kalan ystäviä maan johtoa myöten kuulemaan miten kotimainen viljelykala voi. Illan edetessä sai yksi laji uuden nimen.

Venäjä ylitti Suomen rajan 21. helmikuuta 1808. Suomen armeijan taktiikkana oli peräytyä Pohjanmaalle odottamaan kesää ja vahvistuksia emämaasta.

Jukka Häyrisen vuonna 1965 toimittama dokumentti purkaa osiin sen, mitä lehtimiehen työ käytännössä on ja mitä hyvältä journalistilta edellytetään. Uutena suuntauksena esitellään mahdollisuus toimia freelancerinä ja varoitetaan uhasta ajautua sen myötä nälkätaitelijaksi.

Päähuomion dokumentissa saa työ lehtimiehenä, sillä sellaisena valtaosa toimittajista työuransa tuolloin aloitti. Dokumentin alaotsikko ”Tiedotusala elämäntyönä” kiteyttää hyvin aikakauden suhtautumisen ammatinvalintaan: toimittajuus oli kutsumusammatti.

Voi ”hellanduudeli”, millaisia palleroita neuvolassa on! On myös leperteleviä tätejä, jotka mittaavat, punnitsevat – ja mikä pahinta – rokottavat. Ei ole mallivauvan elämä helppoa! On siinä Piia-Marialla ja Hannulla kestämistä.

Mumindalen om vintern är kall, tyst och skrämmande. Utan sin familj och vänner tvingas Mumintrollet mogna och bli mer självständig. Här får vi höra hela Trollvinter i Tove Janssons egen uppläsning.

Ruotsin kuningaspari Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia tekivät vuonna 1983 nelipäiväisen valtiovierailun Suomeen.

Ruotsin entinen kuningaspari vieraili Suomessa Helsingin olympialaisten alla. Tuolloin sai alkunsa perinne laskea seppele marsalkka Mannerheimin haudalle.

Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailivat Suomessa marraskuussa 2010. Ohjelma oli rakennettu kuninkaallisten vieraiden toiveiden mukaan: esillä olivat nuorison asiat ja tulevaisuus.

Ensimmäiset Asuntomessut pidettiin vuonna 1970 Tuusulassa, jonka jälkeen tapahtuma on järjestetty vuosittain.