1Uutiset - Lukemisen tähden

Presidentti Kekkonen teki valtiovierailun Jugoslaviaan toukokuussa 1963. Yli viikon kestänyt vierailu sujui tuttavallisissa merkeissä.

Kekkonen valittiin presidentiksi 1973 poikkeuslailla. Sitä edelsi monimutkainen poliittinen prosessi, joka korosti istuvan presidentin asemaa entistä enemmän.

Johannes Virolainen (1914–2000) oli sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä suomalaisia politiikkoja, jonka vaiherikkaaseen uraan mahtui rutkasti arvovaltaista ulkopolitiikkaa ja maanläheistä sisäpolitiikkaa.

Maamme historiassa on tunnettuja kaatumistapauksia presidentti Urho Kekkosesta jääkiekkovalmentaja Pasi Nurmiseen. Kaikkia kompurointeja ei kuitenkaan vielä omana aikanaan raportoitu julkisuuteen.

Jopa latinankielisiä puheita pidettiin Turussa kesällä 1961, kun Suomen Joutsen vihittiin merimiesammattikouluksi ja kun Turun linnan mittavat kunnostustyöt saatiin päätökseen.

Syyskuun toisena päivänä vuonna 1960 kello viisi lipui Helsingin rautatieasemalle suomalainen dieselveturi perässään neuvostoliittolainen erikoisjuna. Salonkivaunun ovella hymyili Nikita Hruštšov.

Niilo Tarvajärvi oli 1950- ja 1960-luvuilla Yleisradion keskeinen viihdepersoona, aluksi radiossa ja sitten ensi askeleitaan ottavassa televisiossa. Arkiston helmiä -sarjassa muisteltiin vuonna 1993 muun muassa hänen Palapeli- ja Tervetuloa aamukahville -ohjelmiaan.

Urho Kekkosen poika Matti seurasi vuosikymmenten ajan aitiopaikalta maamme ylimmän johdon kulissien takaista toimintaa sekä osallistui siihen itsekin aktiivisesti järjestämällä kodissaan isänsä ja neuvostoagenttien välisiä salaisia tapaamisia. "Se oli kauhean jännittävää."

Toivo Pylväläinen asutti pientä Koreakoivun saarta lähes 40 vuotta. Seuranaan hänellä oli eläimet sekä satunnaiset vierailijat, joita erakon tarina kiinnosti.

Iloinen perhetapahtumakin nähtiin Mikkelin maatalousnäyttelyssä vuonna 1959, kun yksi emakoista pyöräytti kesken näyttelyn 15 porsasta.

Yöpakkasten loppunäytökseen liittyy puhe, jonka presidentti Urho Kekkonen piti V. I. Leninin asuntomuseossa Smolnassa 24.1.1959. Siinä UKK sitoi vallankumousjohtajan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden takaajaksi.

Toukokuussa 1977 Kekkonen matkusti neljännelle viralliselle valtiovierailulleen Neuvostoliitoon. Matkaan kuului myös laaja epävirallinen osuus.

Kevään 1962 presidentinvaaleja edelsi syksyinen noottikriisi, joka hajotti oikeuskansleri Olavi Hongan taakse ryhmittyneen oikeisto- ja demaririntaman.

Kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus vuonna 1973 täytti 25 vuotta, juhlistettiin sitä iloisen värikylläisellä YYA-filmillä. Haastatteluissa Suomen ja Neuvostoliiton kansalaiset ja vallanpitäjät kertovat ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta.

"Tornikello seisoo, eikä naapurikaan pysty asiassa juuri nyt auttamaan", pohti Max Jakobson (1923-2013) laman alla 1992. Pitkän uran ulkopoliittisena taustavaikuttajana tehnyt Jakobson tunnettiin tarkkasilmäisenä keskustelijana, joka taisi myös kynänkäytön.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vierailee Parviaisilla, Ruokosilla ja Nuutisilla kesällä 1975. Hän keskustelee perheiden kanssa asumisen ongelmista sekä antaa lopuksi asuntopoliittisen haastattelun.

"Silloin kun hallitusneuvottelut ovat kaikkein vaikeimmassakin vaiheessa, on tavallisesti sanottu, että ollaan levollisia vaan, kyllä maalle aina hallitus syntyy", päivittelee Urho Kekkonen eroavalle hallitukselle syyskuussa 1972.

Rautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Aikana ennen suoraa kansanvaalia valittiin presidentti valitsijamiesvaalin kautta. Kekkosen valtakaudella pitkän kaavan valintaprosessi saattoi välistä tuntua jopa ajanhukalta.